Tämänhetkisen Space Marine Codexin Gladius Strike Force ja sen Battle Company on musta yksi makeimpia juttuja, mitä 40K:hon on lähiaikoina tuotettu. Vaikka ilmaisten transportien ja upgradejen jakaminen kuulostaakin aika laiskalta pelisuunnittelulta, siinä on tässä tapauksessa onnistuttu hyvin. Myöntämällä fluffikkaalle armeijakokonaisuudelle vähän lisäpisteitä keskenkertaisten vaunujen ostamiseen on saatu tehtyä muutoin hyllyillä lojuneista Tactical-, Assault- ja Devastator-squadeista taas varteenotettavia vaihtoehtoja myös kilpailukykyisiin listoihin. Lisäksi kun detachmentin pakolliset valinnat täyttävät melkein koko tavanomaisen turnauspistemäärän, ei tyylistä poikkeaville fluffimurha-yksikkövalinnoille edes jää juuri pisteitä!
![]()
Battle Company on metateknisesti raikas tuulahdus kill point denialin ja deathstarien keskelle. Pari muutakin armeijaa harjoittaa kyllä myös kilpailullisella tasolla MSU-armeijanrakennusta (Necronit, War Convocation), mutta Battle Company on erityisen reilu siinä, minkälaista power leveliä sen yksiköt edustavat. Matsien pelaaminen sekä taistelukomppanian Marineilla että niitä vastaan on mielekästä, sillä vaunut ja jalkaväki kyllä tottelevat kun niille antaa runtua. Toisaalta mobiilisti liikkuva, Objective Securedilla varustettu armeija pitää puolensa eritoten skenaarion ollessa niille suosiollinen.
Mun konvertoiduissa Space Marine -armeijoissa ei valitettavasti ole volyymia Battle Companyn pelaamiseen, mutta onneksi boltgunnerien maalaamisen suurlähettiläs Olli on saanut Imperial Fists -kokoelmansa komppaniakondikseen. Olen ehtinyt nyt pelata kymmenen peliä ehkä vielä vähän hiomattomalla Gladius Strike Force -listalla ja saanut jonkin verran rutiinia kokonaisuuden kontrollointiin. Battle Company elää skenupaketin soveltuvuuden lisäksi tietynlaisesta aggressiivisuudesta ja palkitsee uskaliaasta pelityylistä. Toiminnantäyteiset pelit ovat hauskoja molemmille osapuolille! Tässä mun 1500 pisteen lista ja kompaktit raportit kahden turnausreissun peleistä.
Primary Detachment: Gladius Strike Force (White Scar Chapter Tactics)
Demi-Company I
HQ1: Warlord: Captain Kor'sarro Khan [125]
Elite1: Command Squad, 4x Plasma Gun, Transport 1 [150]
Troops1: Tactical Squad, Grav cannon, Transport 2 [105]
Troops2: Tactical Squad, Grav cannon, Transport 3 [105]
Troops3: Tactical Squad, Grav cannon, Transport 4 [105]
FA1: Assault Squad, Flamer, Transport 5 [75]
HS1: Devastator Squad, Transport 6 [70]
Transport 1: Drop Pod [0]
Transport 2: Rhino [0]
Transport 3: Rhino [0]
Transport 4: Rhino [0]
Transport 5: Drop Pod [0]
Transport 6: Razorback [0]
Demi Company II
HQ1: Chaplain, The Hunter's Eye [110]
Troops 1: Tactical Squad, Meltagun, Combi melta, Transport 7 [90]
Troops 2: Tactical Squad, Plasma Gun, Combi-Plasma, Transport 8 [95]
Troops 3: Tactical Squad, Plasma Gun, Combi-Plasma, Transport 9 [95]
FA1: Assault Squad, Transport 10 [70]
HS1: Devastator Squad, 2x Grav cannon, Transport 11 [140]
Transport 7: Drop Pod [0]
Transport 8: Drop Pod [0]
Transport 9: Drop Pod [0]
Transport 10: Drop Pod [0]
Transport 11: Rhino [0]
10th Company Task Force
Troops 1: Scout Squad [55]
Troops 2: Scout Squad [55]
Troops 3: Scout Squad [55]
![]()
Turku Fanatic 1: Eldar (Farseer, Jetbikeja, Wraithguard Serpentilla, kolmet Warp Spiderit, Wraithknight)
Turun avausottelussa Battle Companyn aloittava vuoro säikytti Eldarit reserviin, mikä maksoi kaikkien Warp Spiderien hengen Infiltratorien ja Scoutien paineistamassa alpha strikessa. Lisäksi kentän jäädessä pääasiassa Space Marineiden haltuun ehdittiin alkupelissä takoa pisteitä. Lopulta Eldaritkin pääsivät outflank-yksiköidensä ansiosta peliin mukaan ja onnistuivat keikauttamaan vaakakuppia merkittävästi erityisesti viimeisellä vuorolla. Matsi meni kuitenkin Imperial Fisteiksi naamioituneille White Scareille 15-5.
Turku Fanatic 2: Iron Hands (Deathstar Command, Librarius Conclave, Demi Company, Celestine)
Tässä matsissa väisteltiin Akun tervaisen kestävää Iron Hands Command Squadia ja vaihdettiin Emperor's Will -baseja Akun boostatessa mun pöydänlaidalle ja mun perustaessa Drop Pod -kylän vihollisen tukikohtaan. Lopulta kovempaa lyövät motoristit voittivat baset, mutta Battle Companyn onnistui netota tarpeeksi Maelstrom-pisteitä tasurihenkiseen 9-11-tulokseen.
Turku Fanatic 3: War Convocation (Convo, Crusader, kaksi Dragoonia ja maailman kestävin Dominus)
Päivän päätteeksi pääsin vielä ottamaan ensi kertaa erää War Convocationia vastaan ja ihmettelemään monituisia erikoissääntöjä ja esineitä. Pelasimme Kill Pointeista, mikä ei ole ihan BC:n suosikkiskenuja, mutta painotin objektiivit toiseen päähän ja sain sen. Drop Podasin joukkoja ottamaan Kill Pointeja ja kortteja Mechanicuksen päädystä ja poistin vikkelästi kaikki Kataphron Destroyerit ja Onagerin, rajoittaen siten vihun pitkän kantaman tulitusta aika lailla. Kaikki vihollispäätyyn hyökänneet joukot tietysti kuolivat ennen pitkää Knightin ja muiden joukkojen vastatoimien ansiosta, mutta sain scorata omaa päätyäni rauhassa. Lopulta Convocationin maksimipistein scoraama No Prisoners oli kuitenkin liian kova loppukiri, mikä Kill Point -erotukseen yhdistettynä tarkoitti 9-11 tulosta Mechanicuksen hyväksi.
Turku Fanatic 4: Tau Empire (Tau'nar Supremacy Armour, pari Sky Rayta, kolme Hammerheadia, Tetrat)
Matsissa Taun panssarivaunuarmeijaa vastaan Scoutasin 1.0-taktiikalla keskikenttään ottamaan vihollislinjan Grav Cannonien kantamalle, mutta muukalaiset tietenkin seizasivat. Ekan vuoron myllytys ei kuitenkaan ollut ihan hävytön, menetin vain kaksi Rhinoa ja yhden telat, Warlordin, yhdet Devastatorit ja yhdet Scoutit. Kun mun podi-isku onnistui tuhoamaan pari vaunua ja pakotti pari jinkiin, päästiin ihan hyvin peliin mukaan. Vaikka Tau'nar oli huipputehokas, ei vastapelaajan target priority ehkä ollut samassa terässä ja sain vähän siimaa skenun pelaamiseen. Lopulta kentälle jäi vain pari haavaa ottanut Supremacy Armour ja Battle Company voitti pelin 18-2.
Turku Fanatic 5: Khorne Daemonkin (Cyclopean Cabal, Flesh Houndeja, Cypher)
Viimeinen matsi kisailtiin Reliikistä Daemonkinia vastaan. Koiralautan scoutattua kohteen päälle ja napattua sen kantaakseen lähdin peruuttelemaan vaunuilla säästääkseni niitä contestointia varten. Matchupin pelaaminen erityisesti tässä skenussa oli haastavaa, sillä en voinut olla varma, osaisiko vastaustaja suojata Reliciä mun tasoittavaa vuoroa vastaan ja kuinka hyvin tämä tietäisi skenaarion säännöt. Sain suojeltua resurssejani ja kerrytettyä samalla Maelstrom-kaulaa, mutta peliajan loputtua kesken sain vain yhden ryöstöyrityksen vitosvuoron päätteeksi. Mikäli olisin onnistunut Hit and Runissa, olisin onnistunut contestoimaan Relicin, mutta tällä kertaa kaaoksen noita sai sidottua lojalistit lähitaisteluun. 8-12.
Kouvola 1: Salamanders Battle Company (Vulkan, tasapainoisesti Rhinoja ja Podeja, Scoutit, Bikeja)
Mirror matchissa nähtäisiin, kuinka paljon merkitystä on karttuneella kokemuksella ja rutiinilla. Voitin aloituksen ja vihu deployasi oikeaoppisesti osittain reserviin, mutta etujoukkonsa turhan lähelle Scoutin unohduttua. Pääsin siis alusta alkaen toimimaan lähes täydellä tehokkuudella ja hävityksen ainekset olivat kasassa. Multakin tuhoutui eritoten transporteja objektiiveilta, mutta Imperial Fistien otteet olivat tällä kertaa Salamandereita vankemmat, eikä Vulkanin sotureilta jäänyt kentälle kuin yksi Drop Pod -hull point. Lopputulokseksi kirjattiin 20-0.
Kouvola 2: Imperial Knights Baronial Court (Crusader, Crusader, Paladin, Errant)
Masentavan skenaariokattauksen Purge the Alien + Tactical Escalation kruunasivat neljä ritaria horisontissa. Lähtökohtia oli kaksi, joko jättäisin kaiken reserviin ja ajaisin ritareita karkuun, tai toimisin aggressiivisesti yrittäen raapia niistä hull pointin kerrallaan. Kolmen kierroksen yksilöturnauksen ollessa kyseessä päädyin podaamaan Imperial Knight -landiaan ja sain ekalla kiekalla neljä hiparia pois Errantista. Sitä pidemmälle ei sitten päästykään ja pelin jatkuttua täydet seitsemän kierrosta jäi multa nurkkiin pari yksikköä viestittämään päämajaan 0-20 tappiosta. Vähän masentava matsi, kun voiton avaimet eivät tuntuneet sopivan alun alkaenkaan oikein minkään tehtävän lukkoon.
Kouvola 3: Necrons (Decurion, Zahndrekh, Tomb Bladet, kolme Canoptek Harvestia)
Tässäkin matsissa sain aloituksen ja päätin mennä ensin, jotta Spyderit eivät saisi jaettua kestoja Necronien etujoukoille. Hassasin Scoutit yrittämään boltereilla Tomb Bladeja, vaikka ne olisi ehdottomasti pitänyt infiltroida vastapäätä Wraitheja auttamaan Necronien iskujoukkojen listimisessä. Eka vuoro oli kuitenkin yllättävän tehokas, kun sain Grav Cannonien ansiosta täydet seitsemän Wraithia ja yhden Spyderin pois muonavahvuudesta. Kun ravistellut Necronit eivät sitten saaneet täysiä yksiköitä tuhottua vastaiskussaan, sain joukot Hit and Runilla irti ja täyslaidallisten jakelu jatkui. Wraithit, Scarabit ja Spyderit eivät lopulta päässeet puusta pitkään syöttäessäni aina milloin mitäkin Assault Marineita hidastamaan niitä ja onnistuin jopa viipaloimaan koneista chainswordeilla woundin siellä täällä. Lopuksi sain neljälle kuudesta objektiivista transportillisen Marineita ja yhden contestattua Hit and Run -joukoilla, eikä Necronien auttanut kuin boostata linebreakiin lukitsemaan 17-3-lopputulos Astartes-joukkojen hyväksi.
Olli oli vastikään hankkinut läjän vanhoja Rhino-runkoja ja laittanut tilaukseen pari Attack Bike -varianttia, joten pian saadaan lisää vaihtoehtoja Gladius Strike Forcen motor pooliin! Ajattelin jatkaa mahdollisuuksien mukaan Battle Companyn pelaamista, sillä siinä on hyvää wanhan ajan nelkkariasennetta ja dynaamisuudessaan se on tosi mielekäs ohjastaa. Ehkä tarkempia mietteitä armeijalistakehityksestä myöhemmin, kun saan laskettua uuden version tai kaksi!
