Quantcast
Channel: WAR HEAD
Viewing all 705 articles
Browse latest View live

It's good to be back!

$
0
0
Viikonloppuna kipaisimme keväisessä Nürnbergissa, joka toimi isäntänä suurille IWA & Outdoor Classics -messuille. Alan suurimpiin kuuluva tapahtuma järjestettiin nyt neljättäkymmenettä kertaa ja sen teemana oli totutusti "High performance in target sports, nature activities and protecting people" mikä on jopa mun mielestä aika kauniisti lohkaistu asemessuista! Toki mukana oli paljon airsoft-harrastukseen, metsästykseen, eräilyyn sekä keräilyyn liittyvää nähtävää ja War Head -jengi ottikin kahdeksalla messuosastolla kaiken irti tykkifestareista! Virallinen syy reissuun oli tietysti G&G Armamentin videokilpailun palkintoseremonia, mutta se antoi hyvän tekosyyn kierrellä ympäri vaikuttavia messuosastoja ja koskea kaikkeen.

Joku nelihenkisestä Task Forcestamme kantoi kaiken aikaa kameraa kaulassaan ja saimmekin räpsittyä kasaan aika hyvän kuvan tunnelmasta tien päällä. Ohessa siis tuttuun tyyliin pari kuvaa sotahulluttelusta.

Valmiina seikkailuun! Kun voitimme videoskaban ja jonkun oli lähdettävä Saksaan edustamaan meitä palkintoseremoniaan, päätimme heti, että lähdettäis isommalla tiimillä tänä vuonna. Teimme järjestelyt porukalla, kaikki oli valmista kun pitikin, eikä missään vaiheessa reissua tullut ihmeempää paniikkia. Hese lähetti naistenpäivän toivotukset ennen koneeseen nousua vielä kun kännykällä pääsi veloituksetta verkkoon.

Myös Joel liittyi remmiin ja lähti airsoft- ja SOTA-fiilistelijänä mukaan messuille. Totta kai voittajapätkän päähenkilö piti saada mukaan lavalle!

Lennettyämme Frankfurtiin sukkuloimme bussilla ja junalla itsemme keskustaan päärautatieasemalle ja vaihdoimme yhteyttä. Otin selvää halvemmista ryhmälipuista ennakkoon ja kun ei ollut pakko päästä ihan nopeimmalla junalla ja vaihtaminen ei ollut vaivaksi, me säästettiin yhteensä monta sataa euroa junalipuissa. Saksassa muutenkin kaikki yhteydet ja opasteet oli järkätty tosi mallikkaasti ja kohteiden välillä navigoimisesta jäi oikeastaan tosi kiva ja kutsuva fiilis.

Vaikuttavaa arkkitehtuuria paikallisella steissillä. Mä osaan vähän saksaa ja perusteistakin oli aika paljon hyötyä reissussa, vaikka kysyvä ei olisi eksynyt tieltä englanniksikaan. Vaikka viimeisistä opinnoista alkaa olla jo vuosia, palautui sanat ja muut mieleen yllättävän tehokkaasti viikonlopun aikana ja esimerkiksi opasteiden ja kuulutusten tulkkaus onnistui hyvin. Vaikka ravintolassa en olis tainnut heittämällä osata tilata muuta kuin makaronilaatikkoa ja ranskalaisia, oppi ei ole mennyt hukkaan!

Kipeät maisemat mäkkärin ovelta.

Junamatka Saksan halki taittui nopsaan ja kuvailimme idyllisiä laaksoja ja kyliä ikkunasta minkä ehdimme. Mitä kauemmaksi ajelimme Frankfurtista Nürnbergia kohti, sitä klassisemmaksi kaupunkikuva muuttui. Osa taloista oli siistillä tavalla kuin suoraan keskiajalta ja näkymistä huokui makea eurooppalainen historiallisuus. Kirkkoja näkyi kaikkialla enemmän kuin kukaan olisi jaksanut laskea.

Lähiöistä tuli mulle flashbackmaisella tavalla mieleen 90-luvun LEGO-paketit. Aidoissa, katukuvassa ja rakennuksissa on jotain samaa.

Kukkulalla oli osittain raunioitunut linna torneineen. Keskellä ei mitään junareitin varrella oli kallioihin kaiverrettu miehen mittaisia patsaita.

Koko jengi ihastui Nürnbergiin välittömästi. Vanhankaupungin keskusta oli tyylikäs yhdistelmä uutta ja mennyttä ja matkaajat viihtyivät mestoilla tosi hyvin. Myös sää oli tosi keväinen ja jotkut paikalliset painelivat menemään t-paidoissa ja shortseissa. Meiltäkin jäivät päällystakit hostelille kun lähdimme tutustumaan kaupunkiin.

Emme olleet varanneet majapaikkaa ennakkoon ja IWA-messujen takia monet paikat olivatkin täyteen buukattuja. Neljännellä yrittämällä saimme ihan keskustasta edullisen kuuden hengen Hostel-huoneen, josta maksoimme pari lisäsänkyä niin, että saimme koko huoneen itsellemme. Oli hyvä saada jätettyä kamat talteen ilman, että tarvitsisi huolehtia niiden perään.

Illalla tutustuimme kauppoihin ja yhdestä kreisistä lokaatiosta mun pitää tehdä ihan erillinen postaus myöhemmin. Hulppea suihkulähde kertoo kai jonkin kansantarinan ja taustalla näkyvä torni ei suinkaan ole museomainen linnoite vaan metroasema. Aika siistiä!

Ruokapaikaksi valikoitui tällä kertaa kiinalainen.

Aamulla hyppäsimme metroon ja ajelimme kohti messukeskusta. Oli hauska katsella, miten laiturille kertyi kipeä määrä kaikkien kansallisuuksien pukumiehiä, jolla oli jotkin taktiset maastokuvioidut MOLLE-reput selässä ja jenkkiliput hihoissa. Joukossa oli asekauppiaita, -asiantuntijoita ja alan harrastajia, jotka selvästi tapasivat vanhoja tuttujaan ehkä ensi kertaa sitten edellisvuoden messujen. Tunnelma oli hyvä ja tosi lämminhenkinen. Oltiin selvästi oikeassa seurassa ja matkalla asian ytimeen!

Noniin.

Tosta ja noin.

Valtavia messuosastoja oli pentagonmaisessa kehässä kymmenkunta ja ne jakautuivat löyhästi eri teemoihin. Aseita ja varusteita oli kuitenkin kaikkialla ja näyttävät messuosastot kutsuivat yksityisiä ja yritysasiakkaita luokseen tutustumaan esiteltäviin tuotteisiin. Monilla osastoilla oli erillisiä pöytiä, joissa käytiin neuvotteluja merkkioluiden tai -viinien merkeissä ja vaikka osastoilta ei voinut ostaa mitään, oli businekset kaiken aikaa vireillä. Jännä piirre oli, miten ensivilkaisulta ei aina osannut sanoa, oliko kyseessä realsteel- vai airsoft-kuula-aseiden standi.

Ensimmäiseksi suuntasimme meidän isäntien, eli G&G Armamentin osastolle. Massipäällikkö mr. Liao ja myyntipäällikkö Sam toivottivat meidät lämpimästi tervetulleiksi. Helpotukseksemme kaverit jopa rohkaisivat valokuvaamista, sillä Edu oli bongannut messukeskuksen portilla jonkin kuvaamisesta varoittavan kyltin. Loppupäivä me kuvattiinkin sitten stilleille ja videolle kaikki mitä eteen sattui.

Fiilistelyt käynnissä. Olisi ollut tosi siistiä, jos suunnitelmissa olisi ollut jonkin airsoft-kiväärin osto, sillä paikalla olisi kyllä voinut tunnustella ja tarkastella ihan mitä tahansa mallia vertailumielessä. Toisaalta tarjonnanpaljous ja mahis hipelöidä eri mutkia herätti aika kovan shoppailuvietin.

Itse ihastuin superlyhyeen CQW-Colttiin ja olisin kyllä napannut sen mukaan saman tien, jos aseet olisivat olleet kaupan osastolla. Pitää varmaankin jäljittää jokin jälleenmyyjä Suomesta, sillä tuntuma ja lookki olivat tosi kivat.

Oli mahtavaa kiertää jengillä osastoja tuntikausia, vertailla aseita, tutustua eri ominaisuuksiin ja innostua kaikesta. Joelin kanssa meillä oli aika intensiiviset hifistelyt ja fiilistelyt meneillään, kun Hese dokumentoi meininkejä kameralle ja Edu chattaili vanhojen ja uusien kontaktien kanssa.

Esillä oli torrakkoja joka makuun.

Palkintoseremonia oli aamupäivästä, mikä oli hyvä, sillä meille jäi sitten iltapäivä aikaa tutustua muuhun messutarjontaan. Kävimme lyhyesti tilaisuuden kuviot läpi G&G:n henkilökunnan kanssa ja juttelimme samalla niitä näitä.

Juontaja oli Ericin mukaan sama kaveri kuin viime vuonna ja kuuluu G&G:n Yhdysvaltain myyntitiimiin.

Yleisöä kerättiin paikalle järjestämällä arpajaisia ennen ja jälkeen tapahtuman. Tilaisuus oli G&G:n puolesta hyvin mietitty.

Seremonia eteni "Oscar-tyyliin", eli ensiksi käytiin läpi pätkiä ehdokkaista ja lopuksi esitettiin meidän video yleisölle. Hauskana yksityiskohtana pätkän musiikkia käytettiin myös G&G:n messuosaston taustamusana vähän väliä.

Mr. Liao ojensi sitten meille palkintoshekin ja juontaja kysyi muutaman kysymyksen leffan teosta kaikilta. Juttu luisti rennosti ja koko tilaisuus meni hyvin. Video varmaan päätyy nettiin jossain vaiheessa, pitää sitten kaivaa se esille.

Videossa esiintynyt valokuva-albumi oli mukana ja se kiersi kädestä käteen G&G:n henkilökunnan tarkasteltavana.

Voittajat ja ansaittu kippis!

G&G järjesti hienon tervetuliaistoivotuksen ja juhlatunnelman boothillaan.

Skaban osallistujavideot pyörivät screenillä koko tapahtuman ajan.

Ja sitten taas asiaan! Vaaleanpunainen M4 ja kultainen AK ovat G&G:n hittituotteita ja messujen poseerausrekvisiitan suosituimmasta päästä.

Jenkkilippu oli yleinen ja tehokas sisustusratkaisu! Osa messuosastoista oli jaoteltu kansallisuuksittain lippukuosein.

Legendaarisella Beretalla ja suomalaisella Sakolla oli valtava yhden messuhallin keskustaan rakennettu osasto.

Joel tarkasteli yönäkölaitteiden tarjontaa. IWA-messuilla esiteltiin niin lainvalvontapuolen kuin sotilaspiirienkin viimeisimpiä läpimurtoja ja kaikki isot brändit olivat kyllä esillä.

Hese ja shotty. Ihan kaikki mutkat eivät olleet ihan niin raskaita kuin miltä ne näyttivät. Oli kiva, että tuotteet oli aseteltu esille niin, että niitä saattoi nostella tarkasteltavaksi, sillä kokeminen ja kokeileminen oli ainakin meille iso osa messujen viehätyksestä.

Pukumies ja pumppuhaulikko, klassinen kombo.

Eräällä metsästysstandilla päivysti Predator.

Hese taas bongasi jostain mongolin. Re-enactment-varusteita ja replika-teräaseita oli muuten myös nähtävillä paljon.

Gearin paljous oli huikeaa. Multicam sekä uutuuskuvio A-TACS ja sen eri ympäristöihin varioidut versiot olivat isosti esillä monella eri standilla.

Taskuja ja liivejä joka lähtöön.

Ammattilaiset esittelivät tuotteiden paljoutta ja markkinoivat kauppatavaraansa niin yritysasiakkaille kuin yksityisillekin. Eric kertoi viime vuodelta aika hauskan tapauksen, kun ilmeisesti afrikkalainen, melko perinteisiin tamineisiin sonnustautunut kaveri saapui G&G:n osastolle ja alkoi hieroa diiliä isosta tilauksesta rynnäkkökivääreitä. Henkilökunta kuitenkin epäilyksien herättyä varmisti pian, että ymmärsihän asiakas kyseessä olevan airsoft-asevalmistaja. Kun kaverille näytettiin muovikuulia, tämä lähti puhisten ja käsillään huitoen tiehensä. Olikohan reissun teemana jonkin rähinäremmin varustaminen?

Monet mallinuket oli verhoiltu taktiseen nyloniin ja tappeluvehkeisiin.

Osa eksoottisista asemalleista oli meille ihan tuntemattomia.

Edu puntaroi tuliaisvaihtoehtoja AR-15-mallistosta.

A-TACSia urbaanissa, vehreässä ja kuivassa sävyssä. Esitteillä oli myös talvikuosi, jota en ollut nähnyt aiemmin.

Yhdysvaltain Delta-joukkojen suosikki Paraclete markkinoi uutta kantolaiteratkaisua.

Surefire-lampuilla oli iso osasto tuliaseiden ja optiikan osaston keskustassa.

Tehokasta tuikkua joka lähtöön.

Rynnäkkökilpi oli kenttätestattu ennen messuja ja eri asein ammutut lommot oli merkattu havainnollistavasti tussein. Kilven takana oli aika turvallinen olo, vaikka intistä tuttu "lasersääntö" ei ollutkaan ihan kaikkien messuvieraiden rutiinia.

Neuvottelut meneillään Safarilandin osastolla.

Kiinnostuneet messuvieraat pääsivät kokeilemaan käsiaseiden tuntumaa.

Juomareppuvalmistaja Camelbak oli ihan erään osaston sisäänkäynnin paikkeilla.

Myös media oli tehokkaasti messissä markkinoimassa julkaisujaan ja tietty dokumentoimassa tapahtuman sisältöä uusia artikkeleita varten.

Myös kiikareita ja kaukoputkia pääsi testailemaan kädestä pitäen.

Messuilta olisi voinut voittaa taktisen kellon. Messuosaston sisäänkäynnillä jaettiin koodeilla varustettuja lappusia ja kelloboothin löydettyään saattoi numerosarjaa kokeilla kassakaappimaiseen vitriiniin. Jos yhdistelmä sopi, olisi kaappi avautunut sihahtaen ja onnekas vierailija olisi saanut pitää vitriinin sisällön eli upouuden kellon. Onni ei tällä kertaa suosinut meitä.

Kummallisimpiin realsteel-asevarusteisiin kuului iPhone-telakka jolla puhelimen sai kiinni kiväärin kylkeen. Ajatus siitä, että ampumisen ohessa voisi whatsuppailla tai että etumaaston tapahtumat voisi tallentaa videolle on vähän häiritsevä, mutta propsit innovatiivisuudesta! Toinen makea keksintö oli painekytkimellä toimiva pistoolin tai kiväärin kahvaan asennettava led-näyttö, joka ilmaisi lippaassa jäljellä olevien patruunoiden määrän kuin Starship Troopersissa ikään. Sweet!

Tyylikkäitä one-of-a-kind custom-aseita.

Joel ja lähitaistelu.

Mulle iso juttu oli päästä pitelemään ja fiilistelemään saksalaisen Heckler & Kochin AR-malleja, jotka on olleet vuosia kovassa huudossa erikoisjoukkojen keskuudessa ja jotka olivat tiettävästi työkaluina myös Abbottabadin reissulla, kun SEAL Team Six kävi noutamassa Bin Ladenin Pakistanista pari vuotta sitten. Tuntuma oikeassa aseessa oli kyllä ihan eri kuin lelupyssyissä ja vaikka aito rynnäkkökivääri ei munkaan käsissä ihan tuntematon ole, oli esimerkiksi niiden mekaniikan jämäkkyys ihan omissa sfääreissään.

Laitettuja erikoisuuksia lasien takana.

Vaaralliset Rauniot poimivat käsiinsä ihka-aidot Thompsonit. Pakilan gangsterit!

Hese fiilisteli Redwolf Airsoftin osastolla Army of Two -suojanaamareita.

Myös kiistelty Blackwater oli myöntänyt lisenssinsä airsoft-aseiden logo- ja merkintäkaiverruksiin.

Vanha sotaratsu.

Cybergunin stubumutka.

Virneitä ja aseotteita.

SCARissa on oma viehätyksensä. Kranaatinheitin oli vinkeä kapistus ja siinä oli pari tosi siistiä nykyaikaista ominaisuutta.

Kipeissä rynnäkköhaulikoissa oli huikeat printit ja älyttömän kokoiset lippaat.

Tyly naamiokuviointi.

G&G:n sponsoroima potkunyrkkeilymestari Maria "Iron Barbie" Pantazi piipahti osastolla promoamassa firman kuula-aseita. Kultaisen kalashnikovin varressa pomo eli herra Liao.

SWAT for life. Law Enforcement -jutuille oli ihan oma messuosastonsa.

SIG SAUERin osasto oli toinen huippukokemus jota odotin jo ennalta.

Taidokkaita kaiverruksia.

Eräällä osastolla oli seinät täynnä katanoita sekä samurai-haarniska.

Teräaseita joka historian käänteestä.

Hulppea muskettisoturit-leffoista tuttu väistin.

Brooklyn Smasher -pesäpallomaila olisi sopinut hyvin Hesen käteen ja sen kaveriksi olisi voinut napata läheisestä kojusta "I come, I fuck shit up, I leave"-tarramerkin. Meininki oli välissä vähän hullua, sillä messutavarahan oli pääsääntöisesti tarkoitettu jengin vahingoittamiseen. Oikealla asenteella liikkeellä ollessa ei kuitenkaan mun mielestä tarvinut olla ammattilainen tai edes päästään sekaisin, että saattoi fiilistellä osastojen tarjontaa hyvällä omallatunnolla.

Vaikka shekki olikin vain show-meininkiä, ei me vain voitu jättää sitä Saksaan hävitettäväksi. Mittailimme levyn neljään tasakokoiseen palaseen ja viipaloin sen mattoveitsellä pinottavaksi pienempään tilaan. Hese kantoi kylttiä loppureissun ja se päätyy kotona seinälle muistoksi.

Illan päätteeksi mr Liao kutsui meidät illanviettoon uskomattomaan ja perinteiseen ravintolaan, jonka kaltaisessa keskiajan soturit varmasti illastivat hurjien taisteluiden välissä!

Valtava ravintola tarjosi kaikki paikalliset erityisyydet asenteella katettuina ja meidän neljän hengen tarjottimelle valikoitui porsaan olkaa, ankkaa, nautaa, röstiperunoita, bratwurstia, hapankaalia ja appelsiinin kokoisia erikoisia perunoita.
Maassa maan tavalla. It's good to be back!

Safkavuori hupeni erikoisjoukkojen käsittelyssä.

Die Hard ei kääntynyt saksaksi kovin uskottavasti, mutta puitteet ja ilta olivat muuten upeat ja ikimuistoiset!

Kiitokset G&G:n väelle upeasta kohtelusta, hienosta palkintoseremoniasta sekä mahtavasta illallisesta. Treffit on jo sovittu samaan paikkaan ensi vuonna, joten meidän pitää vain koettaa lunastaa odotukset ja tehdä hattutemppu. Rock on!



Hobby Store Extravaganza

$
0
0
IWA-messujen lisäksi Nürnbergin reissulla tuli törmättyä yhteen aivan erityiseen lokaatioon vanhankaupungin sydämessä. Edu johdatti meidät paikalliseen Ultra Comixiin, jossa oli pyörähtänyt viime vuonna pikaisesti selaamassa sarjiksia. Edulla tai meistä kellään muullakaan ei kuitenkaan ollut aavistustakaan siitä, mitä ulkoa tarkasteltuna vähän kukkakaupan näköinen julkisivu todella piti takanaan.

Ultra Comix is by far the most impressive hobby store I've had the chance to visit. While it didn't boast a particularly wide selection of classic Games Workshop products, the rest of the assortment left our minds blown. Four busy and packed floors full of awesomeness took the most of our trip's only free evening, which none of us regretted afterwards. It was a pleasure to explore through the excelsior array of products and to chat with the friendly and forthcoming staff. They kindly allowed us to photograph the hell out of their magnificent store and the least we can do is to give a big thanks and shout-out to folks at Nuremberg's Ultra Comix! Cheers and hopefully we'll meet again!

Ulkoa kauppa näytti aika tavanomaiselta kirjakaupalta, jolla oli näyteikkunassaan tekokukkia, pari Magic the Gathering -pahvituubia ja villi kokoelma karnevaalinaamioita. Sisään astuessamme ei kyllä voinut arvata, että kreisifiilisteltävää (uusi vaihtoehto kreisibailaukselle) riittäisi tuntikausiksi.
Voi juma. Myymälän kokoisien kerroksien täydeltä röykkiöittäin hobby-, sarjis-, keräily- ja nörttikrääsää aseteltuna makeasti esille. Jopa liikkeessä aiemmin vieraillut Eric oli pyörällä päästään, sillä vuosi sitten myynnissä ei kundin muistin mukaan ollut alkuunkaan figuja ja kerroksiakin tuntui olevan vähemmän...
Games Workshop -osio kiinnitti ensimmäisenä huomiomme, sillä emme olleet vielä nähneet uusia demoneita livenä Suomessa. Seinät oli vuorattu coolisti linnamaisin sisustuslavastein.

Kirjallinen matsku oli käännetty joten siitä ei ollut meille paljon iloa, mutta kaikki uutuudet olivat nätisti esillä.

Sitten käännyimme ympäri ja törmäsimme aikamoiseen aarreaittaan. Maxminin, Sciborin, Puppetswarin ja muiden spessuvalmistajien figuja suoraan hyllystä? Hese meni sekaisin ja alkoi lappaa spesiaaleja örkkifiguja ja irtopäitä ostoskoriin.

Fiilistelyä ja tauotonta penkomista. Löysimme niin siistejä juttuja, että hyllyä selatessa oli miltei pakahtua. Tiedättekö sen fiiliksen, kun jokin siisti osa tai konversioidea herättää kokonaisia projektisuunnitelmia ja inspiraatio ryöppyää yli äyräiden? Esimerkiksi Maxminin irtoaseet ja boonie-päät herättivät taas uskomattoman vimman aloittaa mun ja Edun yhteinen klassiseen tyyliin toteutettu Catachan-teema-armeija. Mahdollisuus ostaa osia suoraan hyllystä ja pidellä niitä ovat ihan eri juttuja kuin selata nettikaupan katalogia.

Vaihtoehtovalmistajan Mycetic Spore. Meidän Alienid-armeija tarvitsisi yhden, mutta podi jäi vielä toistaiseksi kauppaan...

Sciborin sikamakeita hartsifiguja käytettäväksi esimerkiksi Space Wolffeina. Osa figuista oli avattu pakkauksistaan ja asetettu näytille vitriineihin.

Sciborin Spartan-henkisiä scifijoukkoja. Näistä saisi makeat eliittijannut vaikkapa Minotaurs-chapterille.

Jos matkabudjetti vain olisi antanut myöten, olisivat laukut täyttyneet äkkiä. Tällainen spessukama on vain niin upeaa nähdä kerrankin hyllyssä, sillä Suomen asiakasvolyymeilla ja kysynnällä sellainen ei vain taida olla kotimaassa mahdollista. Silti sopii toivoa, että jokin pääkaupunkiseudun figukauppa ottaisi vaikka riskin ja panostaisi täntyyliseen meininkiin. Ehkä se pitää tehdä itse...

Teeman ympärille rakennetut intropelipöydät kutsuivat kokeilijoita taisteluun. Ultra Comixissa henkilökunta ei demottanut pelejä kaiken aikaa, vaan viikottain oli tietyt kellonajat, jolloin myymälässä järjestetiin ohjattua opastusta. Varsin hyvä menettelytapa ja antaa varmasti tilaisuuden panostaa introaktiviteettiin hätäistä demoa tehokkaammalla tavalla.

Dark Angelit suojelevat pyhää mausoleumia. Näin ne maastot juuri pitää tehdä, ei suoraan bokseista, mutta osia ja perusmateriaaleja hyödyntäen ja mielikuvitusta käyttäen.

Fantasy Battlen puolella kääpiöt ja haltiat olivat unohtaneet muinaiset kaunansa ja käyneet puolustukseen Skavenien ja Goblinien liittoumaa vastaan. Intropelissä yhdistyivätkin siis vanhan Battle for Skull Passin ja nykyisen Island of Bloodin joukot. Kääpiöiden linnoite oli hieno.

LOTRin kompaktilla introlaudalla käytiin ikoninen matsi Balinin haudalla.

Slayer tulee näyttämään miekkamestareille miten niitä tuholaisia torjutaan.

Takaseinällä taas oli kipeät määrät blistereitä lattiasta kattoon. Sekaan mahtui Reaperin, Battletechin, Aerotechin, Privateer Pressin ja Rackhamin figuja, joista osa oli myynnissä alennushinnoin. Ihan kreisiä, sillä fluffipelaajalle valikoimassa olisi ollut miljoona heräteostosmahdollisuutta teemapeleihin ja tapailimme blistereitä tärisevin käsin.

Vaikka kyseessä ei ollut mikään tukku ja tuotteet oli järjestetty siististi ja ryhdikkäästi esille, tavaraa oli vain niin paljon että kaikki ei mahtunut hyllyyn. Seasta löytyi myös harvinaisuuksia, kuten jo lopetettujen Starship Troopers ja Confrontation -pelien bokseja.

Uncharted Seas -merialuksia voi käyttää ainakin Dystopian Wars -peleissä, josta järjestettiin viime vuoden Ropeconissa näyttäviä demopelejä siistein maastoin.

Joukkoja kaikkiin Warmachine ja Hordes factioneihin sekä peleihin, joista emme olleet aiemmin kuulleetkaan. Hinnat vastasivat normaaleja jälleenmyyntihintoja, mutta kamaa oli hintalaputettu aika paljon myös alennukseen. Etenkin vanhemmat kirjat ja figuboksit joilla kartuttaa kokoelmaa olivat aika usein tarjouksessa.

Edu nappasi poskettomassa alennuksessa olleita AT-43 pelin panssaroituja gorillafiguja teema-armeijansa pohjaksi. Scifiapinoista on tarkoitus tulla Pre-Heresy-teemaisia alieneita, joita pelataan Tau-säännöin. Eric on suunnitellut armeijaa jo pidempään ja nyt kun figut vain putosivat alennuksessa syliin, emme antaneet kaverin poistua kaupasta ilman bokseja.

Historiallisiille peleille oli omat hyllynsä ja Victrixin, Perryn ja Warlordsin figuja oli saatavilla näyttävät rivit. Kirjahyllyissä oli sekä figupelien sääntökirjoja, että uniformuista ja historiallisista taisteluista kertovia kuvitettuja oppaita.

Vitriinilasien läpi saattoi kuvata hienoja dioramoja. Keisarillinen kaarti perusti leiriä ja kuulusteli kaapattuja muukalaisia murskattuaan näiden puolustusasemat.

Mahtava rautakarhu NMM-panssareineen.

Goblin uskaltautui ulkoiluttamaan jättiläissquigia.

Makeasti maalattuja Khadorin warjackeja ja -castereita.

Mammutti scenic-basella.

Sateenkaari-Teclis omassa persoonassaan.















































Maaleja löytyi sekä GW:ltä, että Vallejolta ja... the hell? Onko noi haarniskoja?


Figuosaston vieressä oli hieno display- ja myyntiosasto teemallisille propeille joita myytiin ilmeisesti liveroolipeli- ja re-enactment käyttöön. Kokoelmaan oli päässyt esimerkiksi Empiren State Troopien kilpi, Saksassa kun oltiin. Tässä vaiheessa meistä alkoi päästä sellaisia outoja geek-kiljahduksia.

Makeita fantasia-, scifi- ja steampunk-teemaisia lateksimiekkoja.

Jedin, ritarin ja Chaos Warriorin uniformut. Haarniskat oli väännelty metallista autenttiseen tapaan.

Kaaoksen synkkä sotisopa, kirottu tähtikuvio ja kohtalokasta riimukirjoitusta.

Panssarin kantaja vannoi uskollisuutta verijumalalle.

Vallan merkkinä oli sauva.

Seinää koristi haltiatyylinen kilpi.

Ritarien työasuja.

Panssaripaloja saattoi ostaa myös erikseen.

Dark Angel Scout with a steampunkchainsword.

Joel ja synkkien voimien asevarasto.

Esineet olivat niin hienoja, että tuli melkein surku, kun ei vain voinut ostaa kaikkea tuliaisiksi itselleen ja frendeille. Thorinin avaimellekin olisi löytynyt varmasti aika monta ottajaa.

Pelihenkiseen sisustukseen oli panostettu.

Hyllyn päällä lepäsi yksi Don Postin tekemistä Boba Fett Deluxe-kypäristä. Niitä tehtiin vuonna 1996 750 kappaletta ja se oli pitkän aikaa yksi hienoimpia versioita ennen kuin viimeisen päälle tehtyjä faniversioita alkoi ilmestyä "markkinoille". Mun hyllyssä on numero 230, mutta Ultra Comixin kypärän numeroa en kysynyt.
Hieno Star Wars -aiheinen keräilytavara oli näyttävästi esillä ja erityisesti action-figuureita ja niiden lisävarustesettejä oli niin paljon että osasto olisi jättänyt varjoonsa minkä tahansa näkemäni lelukaupan valikoiman.

Force was strong with life size Yoda.

Predatoreja myytiin 18" figuureina.

Prometheukselle ja monille muille viime vuosien elokuville löytyi omat figuurisettinsä.

Edu löysi tosi upean Goblin King -pehmon.

Myös pelimaailman figuuriosasto oli katettu.

Videopelifani olisi varmasti löytänyt jotain mieluista hyllynsä täytteeksi.

Tiedänpä erään N7-operaattorin, jolle Ezio-settikin olisi varmaan kelvannut osaksi sisustusta...

Team Fortressin sarjakuvamaiset figuurit oli coolisti tehty ja niistä huokui hyvin pelin henki.

Sonic seikkaili olkalaukussa.

Anime-patsaille oli oma vitriininsä sarjakuvapuolella.

Ilmeikkäitä patsaita erikoisemmistakin sarjissankareista.

Scifi- ja fantasiakirjallisuutta aika monen illan lukuhetkiin.

Roolipelimatskua ja lautapelilisäreitä.

Kliksuja ja keräilytavaraa.

Kirjapuolella katutasossa oli jokunen albumi japanilaista manga-sarjakuvaa...
...ja kerrosta ylempänä tutumpaa länkkärimeininkiä. Osasto jatkui vielä hyllymetreittäin ja sen päädyssä oli artbookeja ja kuvitettuja behind the scenes -matskuja isoista leffa- ja pelituotannoista. Edu taisi harkita ottavansa pankista lainaa...

Hyllyjen päällä oli teemoittain hienoja patsaita.
Kaupan oli kirjoista sovituksina tehtyjä sarjisalbumeita...

...ja tuttujen ikonien viimeisimmät numerot.

Joelin leuka loksahti lattiaan kun pääsimme lautapeliosastolle. On vaikea kuvailla kaupan maagista fiilistä, mutta se tuntui ihan täydelliseltä kivijalkamyymälältä, sillä kaikkea oli ihan kipeät määrät mutta myymälästä ei tullut yhtään markettimainen tunnelma, vaan mestasta välittyi juuri sellainen kuva, että paikalle tullaan hengailemaan limukaapista ostettu limu kourassa, keskustelemaan uusimmista julkaisuista myyjien kanssa ja ostamaan sitten mitä ikinä mieleen pälkähtääkään.

Lauta- ja korttipelejä oli jokaiseen makuun. Joka kerroksessa oli myös kassa, eli asiakkaiden ei tarvinnut lähteä etsimään myyntipistettä voidakseen maksaa ostoksensa.

Hese arvioi lautapelivalikoimaa. Kaikki Tapiolassakin kovaa myyvät hittituotteet löytyivät hyllystä.

Jokin lautapeli olisi ollut hauska tuliainen, mutta isommat setit olisivat olleet vähän konstikkaita kuljettaa.

Henkilökunta jäi juttelemaan kanssamme, kun kehuimme mahtavaa liikettä ja vaihdoimme käyntikortteja kun kerroin tekevämme pienen jutun myymälästä blogiimme. Myyjistä jäi rento ja asiantunteva kuva ja eurooppalainen asiakaslähtöisyys oli nähdäksemme hyvin hallussa myös Ultra Comixin henkilöstöllä.

Sarjispaitoja roikkui portaikoissa kerrosten välissä.

Aloin miettiä, että eihän tästä paikasta puutu mitään muuta kuin pelitilat ja no niin. Neljäs kerros oli tietenkin pyhitetty asiakkaiden pelejä varten. Kuulimme myöhemmin, että kerroksia oli vielä monta lisää, joista viides oli rakennettu MTG:n irtokorttilajittelua ja -myyntiä varten ja paria käytettiin varastona. Myymälä veikin siis korttelista kerrostalonomaisen tilan!

Paikalla oli perjantaina käynnissä tietenkin Friday Night Magic ja kiinteille levyille rakennetut raunio- ja niittyteemaiset figupelimaastot oli kannettu sivummas pinoihin. Emme saaneet tunnelmavalaistussa tilassa oikein hyviä kuvia maastoista, mutta korttipelaajien lapunläiskintä ikuistui kameralle. Toivottavasti jannut osaavat arvostaa mieletöntä pelipaikkaa ja -kauppaa.
Juttelimme yhden omistajan kanssa kaupasta ja kaveri valotti hiukan myymälän historiaa. Ultra Comix oli eri puolella Saksaa alunperin vaikuttaneiden toimijoiden yhteisprojekti ja yrittäjät olivat päättäneet alkaa puhaltaa yhteen hiileen kilpailun sijaan. Nürnbergiin kasvoikin siis oikea nörttiharrastuksien mekka kun kokeneet kaverit löivät viisaat päänsä yhteen. Myymälä toimii vielä täysin omillaan ilman verkkokauppaa ja pelkästään vuokrakustannukset ovat ihan ydinkeskustassa varmasti huikeat, joten kaupan pitää myydä ihan älyttömästi. Paikalla oli kyllä paljon asiakkaita tyypilliseen asiakasprofiiliin sopivista miesasiakkaista sarjisosastolla pyöriviin tyttöporukoihin.

Haastattelemamme kaveri oli työskennellyt pelialalla ja erityisesti sarjisten parissa jo kolmatta vuosikymmentä ennen Ultra Comixiin saapumistaan. Toistaiseksi bisnes on kannattanut ja ilmeisesti Saksan väkiluvun Suomea reippaasti tehokkaampi ostovoima vain riittää pitämään valtavan erikoisliikkeen pystyssä Nürnbergin kokoisessa kaupungissa. Vaikka varsinaista verkkokauppaa yrityksellä ei olekaan, Ultra Comix toimittaa pyynnöstä tavaraa myös postitse ja asiakaspalvelualttiisti toiveiden mukaan myös tilanteen salliessa ulkomaille. Mikäli satut pyörimään saksanmaalla ja figu-, sarjis- tai pelimeininki saa viisarin värähtämään, on upea myymälä ehdoton ihastelu- ja shoppailukohde!


Brothers Quintus

$
0
0
Sunnuntain myöhäisillan kunniaksi lisää Frontside-Ollien pölyisiä ja verisiä gladiaattorimariineita! Angronin valitut ovat täydentyneet Pre-Heresy Assault Squadilla, Devastatoreilla sekä parilla isommalla pojalla, joista voisi olla painikaveriksi itsellensä primarkillekin...

MKIV-haarniskoituja rynnäkköjoukkoja sahakirveineen. Forgen aseissa on sellaista asennetta, mikä kelpaisi Space Sharkeillekin. Kelasin kuitenkin tilata ensiksi pari Dreadnoughtia sekä Space Marine Support-osiosta ohjuspattereita kuvaamaan haipuolustuslinjan Thunderfire Cannoneita. Haluaisin myös sijoittaa Dreadnought Drop Podeihin, mutta ne taitaa olla niin paljon isommat GW:n versioihin verrattuna, että jättiläispodeista voisi tulla turnauksissa mankumista.

Backhand-sivaltaja on saanut silmilleen veripesun. Ollin maalausresepti valkohaarniskaisten Marineiden maalaukseen löytyy aiemmasta World Eater -artikkelista täältä. Ollin jump packit on muuten konvertoitu Heresymaiseen teemaan käyttämällä normireppuja, mutta lisäämällä niiden päälle Drop podin moottorien propellit. Tehokas konffi, figuista välittyy heti "vanhanaikainen" lookki.

Ryhmä sisältää monta yksilöllisesti posetettua soturia. Vähän poikkeavilla asevalinnoilla tai kombottamalla jollekulle esimerkiksi kaksi miekkaa on helppo tehdä särmää yksikköön.

Raskasta tulivoimaa! Heavy bolter nyt vaan on munakkain Devastator-tykki ja Olli iski niitä Mariineille kantoon nelin kappalein. Kersantti radiorepulla ja rannetietokoneella johtaa tappavan tarkkaa tulitoimintaa juoksuhaudoista.Konversio on tehty Marineiden Auspexista.

Back to back! Never yield! Freehandit ja weathering on figuissa allekirjoittaneen mielestä etenkin pelinappien yksityiskohdiksi aika nautinnolliset.

Sotapurkkeja! Pre-heresy -armeija ei tietenkään olisi mitään ilman massiivisia Contemptor Dreadnoughteja. Ollin figut on aseistettu lähitaistelukourin sekä kaksipiippuisin autocannon-ilmatorjuntakonekiväärein.

World Eater -heraldiikka on näyttävästi esillä. Rinnassa oleviin scrolleihin on kuulemma tarkoitus vetää teemanmukaisesti gladiaattorinimet kun sopivat tittelit löytyy.

Rapaa ja freehand-kuvioita. Mmm...

Aseet on tietysti magnetisoitu, joten joissain peleissä Dredit voi varustaa "Furioso" tai "Rifleman" asekonfiguraatioin. Remember Bodt, remember Skalathrax!

Fighting chance

$
0
0
Royal Familyn pääsiäisturnaus kolkuttaa jo oven takana! Suomen turnausskenen ja ETC-miehityksen legendaariset oranssipaidat järjestävät perinteisen pääsiäisriehan 31.3-1.4 jo ties kuinka monetta kertaa. Kyseessä on kivoissa puitteissa järjestettävä rento pelitapahtuma "no strings attached" -meiningillä, mikä takaa kodikkaan ja lämpimän tunnelman.

Tapahtumaan kuuluvat kovat pelit, kovaakin kovemmat jälkipelit ja jännittävää, hyvinorganisoitua turnausnelkkaria kahden päivän täydeltä. Vaikka turnausta on joskus mainostettu sloganilla "kevään viilein sauna ja seura sekä lämpimimmät bisset" on jokaisen figupelaajan koettava Royal Familyn pääsiäisturnaus uransa aikana! Jos tämäkään ei vakuuttanut, tsekkaa War Headin selonteko viime vuoden meiningistä linkin takaa. Ja sitten ripeästi ilmoittautumaan!



Hammerhead Comeback

$
0
0

14.4 aavikko palaa, jengii kuolee ja rokki soi...

Turnaussarjana tutuksi tullut Hammerhead saa nyt jatkoa pienimuotoisempien pelitapahtumien muodossa War Head Fight Clubilla! Sunnuntaina 14.4.2013 pelataan ensimmäinen kolmen kierroksen Warhammer 40,000 -turnaus 1850 pisteen armeijoin. Sääntöpaketti löytyy War Head -sivuston lisäksi myös Sotavasara.netistä.

Turnausprofiili

- Turnaukseen mahtuu 16 kenraalia.
- Osallistumismaksu 10€.
- Ensimmäinen Hammerhead tähtää rentoon mutta kilpailuhenkiseen ilmapiiriin.
- Käytettävien figujen tulee olla valmiiksi maalattuja, beissattuja ja erikoisaseistuksiltaan wysiwyg-säännön mukaisia. Tämä tarkoittaa, että kaikkien kranaattien ja pistoolien ei välttämättä tarvitse näkyä figuista, mutta niiden optioneina ostettujen varusteiden, kuten spesiaaliaseiden, lähitaisteluaseiden ja esimerkiksi lippujen kylläkin.
- Voittaja palkitaan 40k-henkisin tuotepalkinnoin. Lisäksi War Headin Operation Arrowhead -agentit scouttaavat turnauksessa upeita armeijakandidaatteja palkittaviksi!

Sääntötarkennuksia

- Pistemäärä 1850.
- Kaikki viralliset Codexit ja tämän hetkiset White Dwarf -lisärit ovat käytössä.
- Lentokonelisäosa Death from the Skiesista on käytössä yksiköiden sääntö- ja hintapäivitykset.
- Forge World -yksiköt eivät tällä kertaa ole sallittuja.
- Fortificationeista sallittuja ovat Aegis Defence Line, Bastion ja Skyshield Landing pad
- Warlord Traitit ja Mysteeriobjektiivit ovat käytössä.
- Turnauksessa käytetään GW ja ETC FAQ:ta. Lisäksi paikalla on tuomari, joka ratkaisee polttavat kysymykset esimerkiksi Dire Avenger Exarchin power weaponista.
- Secondary objektiiveista ovat käytössä Slay the Warlord, Linebreaker sekä First Blood seuraavalla lisäyksellä. Payback: First Blood -pisteen tehneestä yksiköstä saa vastapelaaja sen tuhottuaan tasoittavan pisteen. Jos ensimmäisen yksikön tuhonnutta vihollista ei pystytä määrittämään (se tuhoutui esimerkiksi Deep strike -mishapin tai Demonien warppimyrskyn tuloksena) tasoittavaa pistettä ei jaeta.
- Ensimmäisen kierroksen peliparit arvotaan, lopputurnaus pelataan Swiss-muotoisesti. Tasapelitilanteet lopputuloksissa ratkaisee ensisijaisesti keskenäinen ottelu ja toissijaisesti "maalauspisteet".

Ilmoittautuminen

Ilmoittautuminen hoituu postaamalla nimensä tähän viestiketjuun. Ennakkomaksua ei tällä kertaa vaadita, mutta pyydämme sitovia ilmoittautumisia. Mikäli turnauksia kohtaa pelaajakato viime hetkillä täytyy jatkossa siirtyä tilisiirtoilmoittautumisiin. Pelaajamääriltään kompaktit turnaukset eivät oikein kestä drop outeja ja varapelaajien hakeminen viime tingassa on aina epäkiitollista duunia. Jos  siis ilmoittaudut, peru tarvittaessa ajoissa tai saavu turnauspäivänä paikalle. Kiitos!

Aikataulu

09:00-10:00 Ilmoittautuminen
10:00-13:00 Peli 1
13:00-14:00 Lounastauko
14:00-16:50 Peli 2
17:00-20:00 Peli 3 ja palkintojenjako

Pisteytys

-VP:itä on jaossa kokonaisuudessaan kymmenen pistettä, neljä ykköstehtävän voitosta, kolme kakkostehtävän voitosta sekä yksi kustakin Secondary Objectivesta. Pelaajien saamat turnauspisteet selviävät voittopiste-erotuksen perusteella. Koko vastapuolen armeijan tuhonnut pelaaja saa 20 pistettä.



Pelin aloittaminen

1. Pelaajat sopivat siitä, miten pöydällä olevia maastoja pelataan.
2. Valitaan Warlord-taulukko ja sen jälkeen heitetään Trait.
3. Valitaan ja heitetään mahdolliset Psyykkiset voimat.
4. Heitetään Night Fightista.
5. Heitetään noppaa objektiivien asettelusta, isomman saanut aloittaa. Emperor's Will objektiivit asetetaan sääntökirjan mukaan deploymentin aluksi.
6. Heitetään noppaa, isomman saanut päättää kumpi valitsee deployment zonen, deployaa Fortificationinsa, deployaa joukkonsa ja aloittaa pelin.
7. Pelaajan halutessa heitetään Sieze the initiative.

Skenaariot

1. Kierros
Deployment: Dawn of War
Tehtävä 1 - Emperor’s Will (4 pistettä)
Objectives: Molemmat pelaajat asettavat objectiven omalle deployment zonelleen.
Tehtävä 2 - Crusade (3 pistettä)
Objectives: Kolme objectivea asetetaan minne tahansa deployment zonejen ulkopuolelle.
Secondary Objectives: Slay the Warlord, Linebreaker, First Blood + Payback

2. Kierros
Deployment: Vanguard Strike
Tehtävä 1 - Purge the Alien (4 pistettä)
Tehtävä 2 - Big Guns Never Tire (3 pistettä)
Objectives: Kolme objectivea.
Secondary Objectives: Slay the Warlord, Linebreaker, First Blood + Payback

3. Kierros
Deployment: Dawn of War
Tehtävä 1 - The Scouring (4 pistettä)
Objectives: Viisi objectivea.
Tehtävä 2 - Purge the Alien (3 pistettä)
Secondary Objectives: Slay the Warlord, Linebreaker, First Blood + Payback
Huom: The Scouringin Fast Recon -yksiköt toimivat vain Scouring-tehtävän objektiivien metsästämiseen ja luovuttavat tuhoutuessaan pisteitä normaalisti.

Ota messiin

Maalattu ja wysiwyg armeija lisätarvikkeineen
Nopat, templatet, sääntökirja, oman armeijasi FAQ
Printattu tai huolellisesti kirjoitettu armeijalista
Tarjotin tai levy, jolla onnistuu armeijan siirtely pöytien välillä
Eväät (paikalta on ostettavissa virvoitusjuomia)

Pelipaikka ja saapumisohjeet: http://www.gowarhead.com/p/fight-club.html


Primal Wrath

$
0
0
Wiry, copper-red hair curled away from a high brow, pale eyes sat deep behind cheekbones that angled down like axe-strokes to an aquiline nose and a broad, thin-lipped mouth.
 
It was the face of a general to follow unto death, the face of a teacher at whose feet the wise would fight to sit, the face of a king made for the adoration of worlds: the face of a primarch.

  
Ollin World Eater Cataphract Terminatorit laskeutuivat hiljattain operaatioalueelle puolustamaan primarkkinsa henkeä ja kunniaa. Tyly ryhmänjohtaja varustautui kahdella sahakirveellä ja kantoi taisteluun mukaansa myös World Eater -ikonin. Olli teki bosspolen Ogre Kingdoms- figun vatsapanssarilevystä.
Ryhmän erikoisaseita - Autocannon ja Combi-Plasma gun. Armeijansa plasmakennojen väriksi Olli valitsi kirkkaan ja kuuman keltaisen.


Mutantit jäävät Mariinieliitin jalkoihin, mutta pahin on vielä epäsikiöiden edessä...

Forge Worldin Angron oli tietysti paras tapa saattaa projektin ensimmäinen osa päätökseen. Superdynaaminen figu on kyllä hieno taidonnäyte Forgelta ja on jättänyt ihan odottelemaan minkälaiset versiot omista suosikkiprimarkeista tehdään osaksi Horus Heresy -sarjaa.

Alaisistaan poiketen Angron on panssaroitu kuparinvärisin haarniskalevyin. Primarkin ympärillä Imperial Fistien taktiset joukot ottavat vähän kipeää.

Makea turkis- ja kalloviitta.

Olli teki display-alustan kuolonuhreihin vähän ylimääräistä splatter- ja gore-efektiä rautalangasta ja green stuffista. Veriroiskeisiin lisättiin kuvan ottamisen jälkeen vielä kiiltävä lakka niljaisen ja märän lookin saavuttamiseksi. Musta oli hyvä veto maalata uhrit jonkin vihollischapterin väreillä, sillä itse en oikein koskaan hiffannut Forgen näkemystä siitä, että Angron painelee omiensa läpi leikaten taisteluveljet osiin. Ehkä se on sit jokin fluffijuttu...

Renegade Trench Assault!

Redsplatter Touchdown.

Fire Support Crew.

Primarch-Progenitor.

Ollin World Eaterit tämänhetkisessä kokoonpanossaan. Rakentelulistalla on vielä Rhinoja ja ja pari Predatoria, mutta jalkaväki ja armeijalistan selkäranka alkaa olla pelikunnossa!

I have you now!

Megalodon gathering...

$
0
0
Space Sharks Task Force Megalodonin valmistuminen jatkuu... Pari ekaa ryhmää on nyt valmiina ja sain väsättyä myös pätkän Aegis-aitaa!

Haifiilikset on korkealla ja oli vapauttavaa saada jalkaväkiryhmät valmiiksi. Jannujen maalaaminen vie tosi paljon enemmän aikaa ja vaivaa kuin ajoneuvojen duunailu, joten päätin hoitaa troopit tieltä ja sit palkita itseni isommilla maalauspinnoilla. Välitavoitteet pitää hyvin draivin elossa ja yksikkötyyppien vaihtelu saa myös projektin tuntumaan freesiltä.

Oon nyt suunnitellut Forgetilausta, josta pitäisi ottaa ainakin pari Dreadnoughtia armeijalistaa varten. Kelailen nyt lähinnä otanko yhden vai kaksi MKIV-mallista Ironcladia Furioson ja Death Company Dread -konversioiden pohjaksi. Lisäksi haluaisin tilata Dredeille samalla isommat Podit sekä Space Marine Support -osastolta pari ADF:ää esittämään Thunderfire Cannoneita. Forgetilauksen järjestelyjä odotellessa tarkoitus olisi paneutua toiseen kymmenen miehen hairyhmään ja metsästää samalla metallisia haulikkoscouteja.

Tau-codexin julkaisu vain kuumottelee, kun mun ja Ollin yhteinen projekti ois niin siistiä potkaista käyntiin. Luultavasti Sharkit jäävät pienelle välitauolle siksi aikaa, että maalaamme Taufiguista pikapikaa uuden armeijan 6th Edition -pelejä varten. Tarkoitus on jakaa uuden codexin kunniaksi tulisotureille viidakkounivormut! Teimme pientä inventaariota yhteisistä figuvarastoista ja näyttää, et meillä on aika lailla FOC-slotit täyteen kaikkea Broadsideista Sniper Drone-tiimeihin. Luultavasti uuteen listaan tarvitseekin hankkia lähinnä lentsikoita ja ehkä Riptide-kolosseja!

Tactical Squad Cetorinos täydessä vahvuudessaan! Jannuilla on irroitettavat reput siltä varalta, että niille haluaa joskus heittää jump packit selkään. Lisäksi meltagunit on vain pinnattu kiinni, jos plasmalle tai lieskarille tuntuis olevan tarvetta.

Ryhmän varajohtajalla on MkIV-kypärä ja vähän tavallista vaaleampi haarniska. Lisäksi Veteraanikersantin oikeana kätenä soturi on jättänyt rituaalinomaisesti käsivartensa panssaroimatta. Viekas backhand-sivallus on juuri tehnyt örkistä suihkulähteen.

Myös puukossa on kalatunnelmaa. Olkasuojuksessa roikkuvat hainhampaat.

Puinen runko boltgunissa jatkaa yksikön teemaa.

Tulitukimies ampuu laatikkolippaallisella (ja kantokahvallisella) boltgunilla suojatulta.

Meltagun-operaattori tietää, että Drop podista rynnäköidessä pitää osua kerrasta, joten cookeriin on asennettu etujalat... Olen laittanut johtajille ja erikoisasemiehille vähän enemmän mustia panssariosia erottamaan ne muusta ryhmästä.

Cetorinos-ryhmä kuvaa sääntöteknisesti Sternguard Veteraneja.

Metallinen scouttiryhmäkin tuli valmiiksi. Jäljitän nyt haulikoin ja lähitaisteluasein varustautuneita yksilöitä.

Koska snipereissa on pari tupla-asentoa, tein pieniä greenstuff-konffeja tuomaan nappeihin yksilöllisyyttä ja heitin myös sekaan pari Imperial Guard Cadian -tarkka-ampujaa. Camoviitan alta eriävät varusteet eivät juuri näy ja meininki on just oikea.

Scoutit on olleet kivoja maalata, mutta odottelen kyllä jo kuumeisesti, että armeijalla pääsee pelaamaan. Vielä tosin riittää työstämistä, ennen kuin suunniteltu armeijalista on kasassa...
Tein Aegis Defence Line -aitoihin vähän battledamagea ja "scenic-elementtejä", etteivät ne näyttäisi ihan samalta kuin kaikki viereiset. Hajotin aidan paikoin sivuleikkureilla ja porasin sitten rautalanganpätkät törröttämään tukirakenteina murtuneesta aidasta. Lisäksi tein puukolla kaivertaen meltagun-osumia, jotka ovat sulattaneet muuriin ammottavia aukkoja. Ruostevalumat, chipping, naarmut ja veriroiskeet ovat myös nopeita ja helppoa tehdä ja kuuluvat asiaan.

Tein myös aitojen etupuolelle "baset" jotta sain vähän yksityiskohtia ja maastoelementtejä mukaan. Näin aita sointuu myös paremmin muun armeijan beissaukseen. Aidat on suihkittu ensiksi tummanruskealla spraymaalilla ja sitten kellertävällä khakilla. Raamit on sitten washattu muutaman kerran Seraphim Sepialla ja Agrax Earthshadella, jonka päälle tuputeltiin sitten Rhinox Hidella kulumaa. Sinne tänne vedeltiin lopuksi naarmuja mithril silverillä korostaen erityisesti aitojen teräviä kulmia.

Osa aidanpätkistä on liimattu ihan hajalle ja osassa on kiinni myös finnfoamista tehtyjä lohkareita. Defence Lineen pitää maalata vielä Quad gun -ilmatorjuntatykki.

Hommasin ja kokosin myös pari Podia, jotka oli aika kivoja rakentaa vaikka sisäosissa riittikin mouldline-veistelyä... Ajattelin odottaa Dreadnought Drop podien saapumista, ennen kuin heitän pohjamaalit kaikkiin pudotuskapseleihin kerralla.

Valmiit yksiköt päivystävät nyt War Head Fight Clubin vitriinihyllyllä. Peli-illat on muuten lähteneet tosi kivasti käyntiin ja tiistain klubipäiville onkin muodostunut jo ahkera vakkariporukka. Paikalle saapuu kuitenkin jatkuvasti myös uusia kasvoja ja on ollut hauska tehdä tuttavuutta eritaustaisten harrastajien kanssa. Lisäksi maksamaton mainos; nyt kun Poromagia vasaroi figuhinnoistaan kymmenen pinnaa pois, Fight Club -sessioiden yhteydessä kenraalien on myös mahdollista täydentää armeijoitaan vähän valtavirtaa edullisemmin!

Kalpeita niittäjiä avaruuden syövereistä.

Yksikön lihakset, silmät ja aivot.

Cetorinos taisteluasemissa. Tykkään aika paljon figujen pelkistetystä heraldiikasta ilman turhia killuttimia ja koristeita.

Uusi Meltagunner "poraa" Aegikseen tuoreita koloja.

Tuli hyvä fiilis kun ryhmät valmistuivat ja nyt odotellaankin innolla seuraavaa Astartes-miittiä jotta maalailut saadaan jatkumaan! Death Companya kuvaava kymmenen miehen väkivaltaistakin brutaalimpi hairyhmä odottaa rakentelua... Hooah!

Sector Clear

$
0
0
Promottuamme Royal Familyn perinteistä 40k-pääsiäisturnausta päädyimme lopulta Johanneksen kanssa itsekin mukaan peleihin. Mun pikkuveli Timka oli etelässä käymässä viikonloppureissulla ja aprikoin ennen ajankohtaa, että veisikö pelitapahtuma vähän liian ison lohkon vierailusta. Pari pelipäivää valokuvaamisen ja cheerleadaamisen merkeissä ei kuitenkaan kuulemma haitannut, joten ilmoittauduimme mukaan ilmapiiriltään rentoon mutta huipputasoiseen Pääsiäisturnaukseen.

Meditoin turnauspelaamista jossain blogientryssä taannoin ja manailin vähän sitä, miten mulla on ollut tapana pelata joka turnauksessa eri armeijaa, jolloin ei ole saanut erityisen varmaa otetta mistään tietystä jengistä. Nyt olen kuitenkin hitsannut lähes vuoden verran kasaan aika tasapainoista Necron-listaa, opetellut pelityyliä, vienyt kokoonpanoa turnauksiin ja kokeillut pieniä muutoksia armeijassa. Kilpailullista ETC-ympäristöä ajatellen kyseessä saattaisi olla "eteenlaitettava" armeija, jonka pitäisi pystyä taisteluvoittoihin tai tasaiseen vääntöön vastustajaa kuin vastustajaa vastaan.

Sää suosi ja pelit meni nappiin
Player: Teemu Valve
Codex Necrons 1850

HQ1: Imotekh the Stormlord, Warlord [225]
HQ2: Cryptek, Chronometron [40]
HQ3: Destroyer Lord, Mindshackle Scarabs, Sempiternal weave [160]

Troop1: 5 Necron Warriors in Transport1 [65]
Troop2: 5 Necron Warriors in Transport2 [65]
Troop3: 5 Necron Immortals, Tesla Carbines [85]
Troop4: 5 Necron Immortals, Tesla Carbines [85]

Fast1: 6 Canoptek Wraiths, Whip coil [220]
Fast2: 6 Canoptek Wraiths [210]
Fast3: 10 Canoptek Scarabs [150]

Heavy1: 3 Canoptek Spyders, Gloom prism [165]
Heavy2: Annihilation Barge, Tesla cannon [90]
Heavy3: Annihilation Barge, Tesla cannon [90]

Transport1: Night Scythe [100]
Transport2: Night Scythe [100]

[1850]

Kaikki viisi peliä (Imperial Guard + Grey Knights, Orks, Dark Eldar, Tau + Grey Knights, Blood Angels + Grey Knights) olivat haastavia ja avartavia. Väännöt erityisesti Paladin-tyylisiä keskikentän kauhu -ratkaisuja vastaan tuntuivat nyt viimein opettaneen varman peruskaavan matchupin pelaamiseen. Neljä voittoa ja tasuri toivat tänä pääsiäisenä turnausvoiton Royal Familyn perinnetapahtumasta, mikä taisi olla mun figuilu-uran paras pelisaavutus tähän mennessä! Myös Noppakerhon ylläpitämä Ranking-sijoitus koheni!

Vuosi on ylipäätään sujunut pelirintamalla hyvin eritoten Necroneiden osalta ja on ollut hauska paneutua yhden armeijan pelaamiseen syvemmin. Tarkemmat taisteluraportit jäävät tällä kertaa väliin, mutta haluan kiittää reiluja ja suoraselkäisiä vastapelaajia sekä ahkeria organisaattoreita mainiosta turnauksesta! Alla myös pari fiilistelykuvaa viikonlopun tunnelmista.

Pelipaikkana toimi tänäkin vuonna Espoon Otaniemen legendaarinen Smökki.

Aurinkoiset taistelukentät houkuttelivat paikalle 26 kokenutta kenraalia. Iso osa pelaajista oli European Team Championships -maajoukkueen pelaajia ja prospekteja, jotka viilasivat listoja ja pelitaitoja kuntoon loppukesän mestaruuskisoja varten.

Viime vuonna joukkueessa debytoinut ja tänä vuonna ensimmäisten joukossa mukaan valikoitunut Aleksi Lehtiö pelasi ilmeellä rottateemaista örkkiarmeijaa.

Henri "Zimu" Simelius on pysäyttämätön Paladin-kenraali, mutta pelasi tällä kertaa Stormraven-muodostelmaa.

Demonien ja Necronien nokkapokka. Taustalla Johanneksen Tyranidit ottavat mittaa Jesse Nurmisen Sisters of Battle + Grey Knight -liittolaisista.


Rauniokaupunki täyttyi rottaörkeistä ja Tyranidien ötököistä.

Pelasimme kakkoskierroksella ETC-kapteeni Jouni Haaviston kanssa Nob Bikerit vs Canoptek Wraiths -tuijotuskilpailun.

Wraitheja löytyi tietenkin myös muista listoista ja välissä ne joutuivat painimaan ihan keskenään.

Mukana oli uuden Codexin inspiroimana myös pari Demoniarmeijaa, joista Oskari Holmin ohjastama kokonaisuus piti ensimmäisen päivän jälkeen hallussaan ykkössijaa.

Lauri Koukilan ja Antti Natusen dynastioiden taisteluharjoitus.

Laurin teemanmukaisessa Necron-armeijakunnassa oli myös tyyliin sopiva Aegis Defence Line ilmatorjuntatykillä! Levyistä koottava rakennusarja oli ostettu Laser Cut Cardilta.

Turnauksessa näyttäytyi myös kipeitä teemayksiköitä, kuten Aleksi Meurosen upeat Samurai-Paladinit.

Tummiin sävyihin maalattujen soturien kypärät on tilattu erikseen Puppetswarilta.

Myös erikoisvarustus kuten Brotherhood Banner ja Psycannonit oli konvertoitu teemaan sopiviksi.

Coteazin säännöillä toiminut samppainkkari seisoi samanlaisella laattalattialla kuin haarniskoidut henkivartijansakin.

Allun Paladin-ryhmä oli siisti kokonaisuus jonka ympärillä haluaisi todella nähdä kokonaisen teema-armeijan.

Paladin-ryhmä pelilaudan keskikentässä on dominoiva elementti jolle ei oikein voi käydä keulimaan.

Toinen valmistuva makea armeijakokonaisuus kuului Antti Haloselle. Space Wolf -kenraalina tunnetun Halosen toinen projekti pyörii Imperial Guard -iskujoukkojen ympärillä.

Private Plissken toimi Marbon säännöillä.

Keisarillisen inkvisition mandaatilla toimivan kaartin osaston vahvuuteen oli liitetty myös sikamakea Deathwatch Kill team! Aurinko porotti niin kirkkaana pelipöydille, että figuista oli vaikeaa saada kunnon kuvia, mutta sovimme kuvaavamme yksikön reilun viikon päästä War Headin HAMMERHEAD-turnauksessa! Hyvää kannattaa odottaa...


































































































































































































































































































































































































































































































Sponssasimme Royal Familyn turnaukseen maalauspalkinnon, jonka voittikin ansaitusti hyytävä ja pitkähampainen, voimahaarniskoitu armeijakokonaisuus... Siitä toivon mukaan lisää myöhemmin!


Picture perfect

$
0
0
Ennen pääsiäistä puuhailimme Johanneksen kanssa vähän Fight Club -sotahuoneemme somistuksen parissa. Kehystimme muun muassa lisää pikku tauluja, jotka on värikäs ja edullinen tapa lisätä vähän lisää figumeininkiä ja fiilistä sisustukseen! Maalailun ja metailun ohessa on muutenkin ollut kiva vaihtaa ajatuksia ja suunnitella myös kesän hankkeita. Inspiroivaa!

Fight Clubista puheenollen, tulevana viikonloppuna Poromagian myymälässä järjestetään Magic: The Gatheringin Super Standard -viikonloppu ja myös meidän pelipöydät on korttipelikäytössä. Miniatyyripelitunnelmiin palataan ensi viikon tiistaiseen peli-iltaan mennessä, jolloin pöydät ovat jälleen figukenraalien käytettävissä!

Mun koululla jaettiin pois aiemmin ruokalassa käytettyjä puunsävyisiä snap-kehyksiä, johon voi vaihtaa A4-kokoisen kuvan. Alunperin niitä käytettiin ruokalistojen kehyksinä, mutta sprayasimme raamit mustiksi ja löimme sisään vanhasta Games Workshopin Space Marine -kalenterista leikattuja kuvia. Hienointahan olisi, jos joka armeijan taakse saisi kyseistä jengiä kuvaavan taidepläjäyksen... Blood Angelit ja World Eaterit ovat kuitenkin molemmat punaisia.

Pari pienempää taulua klassisesta 3rd Editionin Black Templar -kansikuvasta. Näihin leikkasimme kuvat vanhojen White Dwarfien "mainossivuilta" lehden takaosasta, jossa promotaan turnauksia ja sen sellaista. Keskeltä lehtiä ei viitsisi kuvia leikata, sillä artikkelit sivun molemmin puolin haluaa säilyttää lukukelpoisina tulevaisuutta varten! Eihän sitä koskaan tiedä mistä innostuu.

Myös Space Wolf -soturin saaga ikuistui kehysten sisään.

Oven yllä väijyvät demoooonit.

Ollin Kanisterit mekaanikkoineen vallan innostuivat uusista kuvista.

Meilläkin sydän hypähti, kun uuden projektin ainekset alkoivat valua pääkallopaikalle. Näyttäisi siltä, että pystytettävänä on sektori kaupunkia... Miltä Calgaropolis kuulostaisi työnimenä?


Murder Captain Priorace

$
0
0
Sain tänä vuonna aika sikamakean "aprillipäivälahjan" frendiltäni Heini-Marialta! Kyseessä on käsin piirretty A4-kokoinen potretti mun Space Sharks -Mariiniarmeijan tulevasta komentajasta kapteeni Revan Prioracesta. Terminaattorihaarniskaa suosiva komentaja kantaa mun Carcharodon-organisaatiossa titteliä "Murder Captain", millä on makea kaksoismerkitys; murder kun tarkoittaa sekä tappohommia, että kalaparvea. Mun ajatuksena on käyttää hahmoa useimmiten Lysanderin ja tilaisuuden tullessa Sharkien oman Tyberos "The Red waken" säännöillä.

Suunnittelimme kuvaa ideoita heitellen yhdessä ennen kuin Eini tarttui toimeen. Mun mielessä oli kolmosedikan kaaoskirjan tyylinen kasvokuva, jossa hahmon persoona ja tunteet olisivat oheissälää ja rekvisiittaa konkreettisimmin esillä. Siinä, missä rivimariinien habitus on Space Sharkien keskuudessa aika verenhimoinen, saattoi veteraanikomentajassa kuitenkin olla hiukan kokemuksen tuomaa varmuutta ja itsehillintää! Annoin Einille vapaat kädet työstää piirrosta, vaikka huomautin, ettei haittaisi, jos komentaja muistuttaisi vähän Bruce Willisia. ;) Piirroksen yksityiskohdat, kuten otsan "arvomerkkiniitit", haitatuointi, hammastunnus rintapanssarissa sekä punainen, seremoniallinen sinetti on herkullisia ja aion koettaa replikoida ne myös tulevaan figuun. Taistelussa kapteeni käyttää kuitenkin tietty kypärää.

Pakko hehkuttaa digitaiteen ja piirtopöytien aikakaudella, miten siistiä on, että piirroksia ja maalauksia tehdään edelleen "käsin" ja perinteisin menetelmin. Tekniikan ja haasteen merkitys on kuitenkin ihan eri, kun työvaiheissa ei voi juuri palata takaisinpäin ja pikku virhe voisi pilata koko työn. Mun arvostus Heini-Marian kaltaisia taitureita kohtaan on tosi korkealla ja paperille tehdyissä piirroksissa on ihan oma tunnelmansa. Ne ovat samalla tavalla aitoja ja erityisiä kuin perinteiset paperivalokuvat, joita näkee nykyään niin harvoin, että makeiden otosten pitely käsissä tuntuu jotenkin taianomaiselta. Ehkä se on sitä nostalgiaa. On kuitenkin ihan eri juttu tsiigailla piirrosta livenä, kuin esimerkiksi deviant-galleriasta. Jännä juttu!

Kuva on tehty lyijykynäluonnoksen päälle tussilla. Potretti päätyy tietty kehyksiin ja vitriiniin mun haiarmeijan taakse sen valmistuessa. Haluisin kovasti hehkuttaa War Headissa muitakin luomuksia Heini-Marian piirustusarkistosta, toivottavasti saataisiin pian kuvattua ja kasattua jokin pieni galleria!

Haarniskan eri osat ja pintatekstuuri on luotu oivallisesti ja komentajan synkässä katseessa on vahva tunnelma. Ritarillisen sielun peileihin oli ilmeisesti lisätty myös pari pientä lakkapisaraa, sillä ne kiiluivat makeasti vähän valon tulosuunnasta riippuen! Suuret kiitokset Einille upeasta duunista, kuva tuo paljon fiilistä Marineiden ja kapteenin työstämiseen!



Hammertime!

$
0
0

KuvaSunnuntaina 14.4 pelattiin War Head Hammerhead -turnausten eka Fight Club -versio! Toisin sanoen saimme sysättyä käyntiin turnaustoiminnan uudessa tukikohdassamme Poromagiassa. Sunnuntaina pelattiin kolme kierrosta 40k:ta 1850 pisteen listoin. Ensimmäinen Hammerhead tähtäsi kilpailuhenkiseen menoon ja keräsi paikalle useita Suomen nelkkariskenen kärkinimiä. Turnaus sujui kaiken kaikkiaan hyvin, sillä aikataulut pitivät kutinsa, tekniikka parituskuvioiden kanssa toimi ja myös pelaajat näyttivät viihtyvän.

Testasimme turnauksessa paljon keskustelua herättänyttä First Blood -objectiven tasoittavaa "Payback"-pistettä. Tämä tarkoittaa siis, että First blood -pisteen ottaneen yksikön tuhoamalla vastustajan on mahdollista ikään kuin tasata tilit, eikä kumpikaan saa pistettä. First Bloodia on pidetty kummana sääntönä, sillä sen saa melko usein aloittava pelaaja, mutta tässä on järkeäkin; tokana mennessä objektiivipeleissä on viimeisillä vuoroilla vähän armeijalistasta riippuen varmemmat asemat varmistaa ja kiistää objektiiveja. Mahdollisuus on usein jopa niin hyvä, että mun mielestä tilaisuus napata First Blood ykkösvuorolla on aivan ansaittu bonus ekana menijälle. Mulla ei ole koskaan ollut ongelmaa säännön kanssa, mutta halusimme kokeilla Payback-pojoa ja kysellä mielipiteitä.

Kiitti osallistujille mainiosta ilmapiiristä ja läpänheitosta, enpä ole hetkeen nauranut näin paljon vain matseja katsellessa! Parhaana armeijana palkittiin Antti Halosen Imperial Guard + "Deathwatch".

1. Henri Simelius, Paladins, 49
2. Jukka Halme, Dark Angels 46
3. Joona Knorn, Necrons + Chaos Space Marines 41
4. Eetu Peltola, Sisters of Battle + Grey Knights 41
5. Roni Landgren, Necrons, 40
6. Aleksi Meuronen, Grey Knights, 33
7. Jesse Nurminen, Grey Knights + Necrons, 31
8. Teemu Juselius, Space Wolves, 28
9. Noa Kaistinen, Chaos Space Marines + Imperial Guard, 25
10. Otto-Ville Virkkunen, Space Marines + Tau Empire 23
11. Joonas Neva, Chaos Space Marines + Orks, 23
12. Jouni Haavisto, Tyranids, 16
13-14. Jussi Lindeberg, Imperial Guard + Grey Knights, 12
13-14. Antti Halonen, Imperial Guard + Grey Knights, 12

War Head -operaattoreista Johannes, Olli ja Teemu olivat "kannella" järkkäily- ja fiilistelytehtävissä. Kiitos myös Poromagian myymälähenkilökunnalle avusta, paikalla oli myös paljon sivustaseuraajia samanaikaisen Games Workshop -tuotteiden alennuksen vuoksi!

Ekan kierroksen tarkat mittailut käynnissä. Teimme turnausta varten muutamia metsiä tuomaan varianssia pelipöydille ja vaihtuvuutta maastokattaukseen. Teimme pöydistä kepeitä teemakokonaisuuksia ja koetimme tehdä olosuhteiltaan erilaisia kenttiä siten, että joissain keskusta oli avoin, kun taas osassa sitä peittivät isommat impassable-elementit. Myös deployment zoneista pyrittiin tekemään sopivan epätasaiset, jotta puolenvalinnalla olisi merkitystä.

Joona Knornin kaaosvahvisteiset Necronit vastaan Aleksi Meurosen Grey Knightit.

Joonas Nevan keräillyt örkkivahvisteiset Kaaosmariinit vastaan Noa Kaistisen tyylinmukainen kaartin tukema Iron Warriors -armeija.

Henri Simelius tykitteli lopulta korkeimmalle korokkeelle vitosedikan nostalgiasta inspiraationsa hakeneella Draigo-armeijalistalla.

Antti Halosen Imperial Guard vyöryttämässä raunioitunutta kaupunkikuvaa.

See? That's how it's done.

Roni Landgrenin harmaat Necronit vastaan Jouni Haaviston punaiset Tyranidit. Wraithien taikausko todettiin matsissa olemattomaksi.

Otto-Ville Virkkusen pirteä Space Marines + Tau Empire -liittouma oli sekä armeijalistansa, että väriteemansa puolesta freesi ilmestys. Luunvärisillä terminaattoreilla oli erikseen tilatut custom-alustat.

Sama teema jatkui myös Stormtalon Gunshipien alustoissa. Yksinkertainen on kaunista ja kevyitä lentsikoita olikin armeijassa kaksin kappalein.

Jussi Lindeberg toi paikalle kuuluisan ja vaikuttavan Vokes-kokoonpanonsa, johon oli tällä kertaa liittynyt inkvisition joukkoja. Kuvassa esittäytyy johtoporras.

Sinitakkisessa inkvisiittorissa oli sekä tyyliä, että karismaa!

Makea Quad-gun konversio!

Takalinjan tulituki.

Noa Kaistisen Iron Warrior -teema-armeijassa oli Forge Worldista tilattua klassisten markien jalkaväkeä.

Noan kaartivahvistuksista tuli siististi mieleen vankikarkurit tai jotkin häikäilemättömät anarkistit. Imperial Guard -liittolaisia johti viheliäinen teknonoita, eli Primaris Psyker.

Kolmen Demolisher Cannonin armeijan raskaimmasta lavetista vastasi Leman Russ.

Tosi siististi maalatut teemanmukaiset Vindicatorit suojautuivat itse tehdyn Aegis Defence Linen taakse. Ihailtavaa panostusta ja harrastuneisuutta!

Myös Noan armeijassa oli gatling-mallinen ilmatorjunta-ase!

Johannes toimi iloisessa palkintojenjaossamme tirehtöörinä!

Mies kruunattiin Hammerhead-turnauksen kuninkaaksi ja palkittiin keisarillisilla rakennushankkeilla. Ei muuta kuin muurit sekä bunkkeri pystyyn ja kohti uusia koitoksia! Onnittelut menestyneille ja seuraavaan kertaan!

The sharpest fangs

$
0
0
Maalauskilpailut ja erilaiset mallaushaasteet ovat monille yksi harrastuksen vetävimmistä piirteistä ja niitä voi pitää myös mainiona motivaattorina armeijan viimeistelyyn. Siinä missä pelifiguja tulee usein maalattua liukuhihnalta, on silloin tällöin tosi virkistävä kokemus paneutua tarkemmin johonkin tiettyyn sankariin tai yksikköön. Tänä vuonna Olli lähetettiin edustamaan War Headia Games Workshop Helsingin järjestämässä Fang-maalauskilpailussa, joka on maailmanlaajuisesti hobby centereissä pidettävä pienois-Golden Demon monine kategorioineen ja palkintopokaaleineen.

Ollin tavoitehorisontissa siinsi Armies on Parade -kategorian voitto, mutta kaveri maalasi entryt myös moniin muihin kisaluokkiin. Tavoitteeseen päästiin, sillä kotiin tuotiin lauantaina päättyneestä skabasta 40k single miniature, Hobbit single miniature sekä Armies on Parade -kategorioiden voitot! Isot onnittelut Frontside-Ollille hienosta suorituksesta!

Tulosten julkistamisen alla kävin itsekin fiilistelemässä ja tarkastelemassa kilpailutöitä livenä. Ihan ensimmäisenä jo pelkkä töiden määrä teki suuren vaikutuksen; joka kategoriaan oli monta hienoa työtä ja suosituimpiin jopa tusinan verran makeita entryja. Ropeconin kuuluisa maalauskilpailu on viime vuosina taistellut melko vähäisen osallistujamäärän kanssa ja pisti miettimään, olisiko Games Workshopin kilpailu vain paremmin markkinoitu. Ehkä GW:n skaba on keskivertoharrastajalle vähän helpommin lähestyttävä, kuin Conin ehkä vähän pro-meiningiksi profiloitunut perinteinen maalauskilpa. On joka tapauksessa tosi siistiä nähdä Suomessa kunnollisia, laajamittaisia ja hyvin organisoituja harrastustapahtumia myös maalausskabojen kohderyhmälle!

Games Workshop Helsingin henkilökunta suhtautui tosi ystävällisesti meidän pyyntöön ottaa hiukan kuvia kilpailutöistä pientä artikkelia varten ja saimme jopa poimia varovasti figuja vitriineistä kuvattavaksi. Koska henkilökunta näytti ottavan studiotyyliset valokuvat kilpailutöistä valkoista paperia vasten, päätettiin me napata "fiilistelykuvat" figuista maastoissa. Ohessa siis pari poimintaa Fang 2013:n tasokkaasta sadosta! GW:n kuvia voi selata näiden Facebookissa. Kiitokset myymälän henkilökunnalle!

Ollin Armies on Parade -awardilla palkitut Pre-Heresy World Eaterit! Fangissa oli tänä vuonna mukana myös monia tuttuja ja kilpailutöitä olivatkin toimittaneet paikalle muiden muassaJamo Siitonen, Ilmar Metsalo ja kokonaiskilpailun voiton vienytVille Rantalainen. Villen Arrowhead-artikkelissakin esiintyvät Avatar ja Falcon voittivat kukin oman kategoriansa. Isot onnittelut kilpailumenestyksestä!

Siistinä elementtinä Ollin display basessa jatkuivat figujen alustoihin modellatut piikkilangat.

Forge Worldin Pre Heresy -osista tehtyjä Marinejoukkoja johti tietysti Primarch-Progenitor Angron.

Armeijan jokainen jalkaväkifigu on scratchbuildailtu uusista ja vanhoista osista ja useat on posetettu uudelleen dynaamisempiin taisteluasentoihin.

Raskaasta tulivoimasta vastaavat Devastatorit ja Contemptor Dreadnoughtit.

Industrial-teemainen kultistijoukkio oli kova haastaja Armies on Parade -skabassa.

Armeijan centerpiece-figuna oli vaikuttava demoniprinssi.

Myös petturikaartilaisissa oli käytetty huippumakeita Forgen osia.

Lipunkantaja kannusti taistelutovereitaan voittoon.

Myös armeijan display-alusta oli rakenneltu Forge Worldin tuotteista.

Plasmahehku. Mulla harmitti vähän, että armeijan baset eivät sopineet yhdenmukaisesti display-alustaan, mutta ne olivat tunnelmaltaan ja värimaailmaltaan kuitenkin tosi samanlaiset ja tuli kyllä fiilis, että hiekkainen maa kompleksin ulkopuolella näyttäisi juuri tältä.

Display-pöytään oli vedetty sähköt ja pienet ledilamput. Mahtava panostus!

Myös viime hetken ilmoittautuja oli kaartiteemainen. Villin väriseen Imperial Guard -entryyn kuului jalkaväkeä ja muutama ajoneuvovahvistus.

Armeijan display-alusta oli kuulemma väsätty deadline-päivän aamuna, mikä on jo sinänsä hatunnoston arvoinen askartelusuoritus!

Leman Russ Executioneria peittivät naamioverkot.























Ollin voitokas kilpailutyö 40k single -kategoriaan oli kuuluisa (jopa pahamaineinen) inkvisiittorilordi Torquemada Coteaz. Olli toteutti figun Non metallic metal -tekniikalla.

Jamon siisti ja yleislookiltaan erityisen realistinen Raven Guard -kapteeni Korvydae.

Smoothilla verienkelisankarilla oli myös tyylikäs kallioalusta.

Ultramariinien terminaattorikappalainen.

Piristävän erilainen ja upeasti maalattu Slaaneshin Beast Noise Marine.

Thousand Sons kulttiterminaattori.

Vaikuttava kaaoslordi 40k:n Dark Vengeance -aloitusboksista.

Kaaoksen tykkimiehessä oli aika vahvoja Mikael Silvanto- ja John Blanche -viboja. Olisikohan inspistä haettu viime kuukausien White Dwarf -artikkeleista...

Isompien figujen katerogiassa värikäs ja dynaaminen Wraithlord kiinnitti viikatteineen ensimmäisenä huomion.

Dakkajetin Freehandit olivat ihan omaa luokkaansa.

Eldar-edustus jatkui lentokoneen muodossa.

Tzeentch-henkinen Helbrute-Dreadnought.

Tyylikäs ja tunnelmallinen IG-vaunu oli yksi mun suosikkifiguista skabassa. Jonain päivänä vielä päästään sen Catachan-pelipöydän rakentamisen kimppuun...

Word Bearers Maulerfiend.
Avoimen kategorian kilpailutyöt pyörivät vitriinihyllyllä, mutta koetin napata niistäkin lasin läpi vauhdista jonkinlaiset kuvat. Pirteä Autarch-konffi taisi kuulua samaan Craftworldiin niittäjä-Wraithlordin kanssa.

Limited Edition -inkkari Lorr punaisten lyhtyjen katukivetyksellä.

Uunituore Tau Empiren Cadre Fireblade. Pääswappi lisää napin sotilaallista karismaa entisestään!

Loistava Wolf Scout -tarkka-ampuja oli yksi skaban monista valopilkuista.

Sniperiin oli kiinnitetty kaiken varalta myös Combi-Melta.

Kipeän terminaattorilordin habituksesta tuli hiukan mieleen Fantasy Battle Beastmenien Doombull.

Elokuvamaisessa dioramassa oli erinomainen idea ja tunnelma. Tämäntyylisiä "visioonääritöitä" katselee mielellään ja ne erottuvat kyllä aina joukosta. Kysyä toki sopii, että mitä nappeja korpraali on vetänyt, että on riittänyt kanttia lähteä puukkohippasille Hormagauntien kanssa...

Ollin kilpailutyö 40k:n yksikkökategoriaan oli Imperial Fist Combat Squad. Tämäkin Pre Heresy -teemainen yksikkö taitaa paisua pian armeijaksi asti...

Mieletön NMM-tekniikoin toteutettu Chaos Space Marines Chosen -ryhmä.

Yksityiskohtien määrä on huomattava ja maalauksella on onnistuttu poimimaan kaikki esiin luisumatta kuitenkaan sekaiseen tai epäselvään lookkiin.

Klassiseen tyyliin maalattuja Blood Claw -mopoilijoita johti Wolf Priest.

Uskomaton Noise Marine -ryhmä.

Vision, tyylin ja tekniikan taidonnäyte.

Konvertoiduissa Scouteissa oli siistejä ideoita ja alustoihin oli mahdutettu erilaisia maastoelementtejä kertomaan tarinaa suojautuvista tarkka-ampujista.

Ilmar Metsalon vaikuttavassa Middenheim-rykmentissä oli useita hauskoja ja silmäänpistäviä unit fillereita.

Armeijan teemana on kaaoksen turpaanveto ja Marauder oli pantu häkkiin.

Pohjoisen provinssin rykmentteihin kuuluu myös lojaaleja susieläimiä.

Pakanajumalia palvovien murhaajien patsaat revitään maantasalle. Kunniaa keisarille!

Talvista teemaa jatkoivat myös luultavasti Demigryph-ritarien säännöillä toimivat leijonaratsuväen veteraanit.

Lipuissa oli hienot freehand-kuviot.

Monet ryhmistä ja yksittäisfiguista saivat pohtimaan, onkohan näitä jossakin kokonainen armeija?

Huisaan Skullcrusher-rykmenttiin oli maalattu myös toinen rivistö juggernautteja. Laavabaset toimivat hienosti ja näihinkin figuihin oli sovellettu sarjakuvamaisella tavalla vaikuttavaa NMM-tekniikkaa. Yksiköstä tuli heti mieleen Vincent Hudonin maailmankuulu Magmatrax.

Vuoden 2013 Fang-skaba oli jo sivustakatsojalle vaikuttava kokemus, ensi vuonna pitää varmaan ottaa itsekin osaa! Iso käsi tämän vuoden osallistujille ja kepeitä siveltimenvetoja inspiroivien projektien parissa myös tulevaisuudessa!










Camocles Crusade

$
0
0
Huippuaktiivisen harrastekevään aikana on meidän lähipiirissä lähtenyt monta mielenkiintoista armeijaprojektia rakentumaan kohti pelipistemääriä! Meidän hyvä frendi ja kaikin puolin cool kaveri Juha aloitti alkuvuodesta uuden Space Marine -armeijan, jonka tarkoitus on toimia teemanmukaisina liittolaisina tämän Elysian Drop Troops Imperial Guardille. Piipahdin Lauttasaaren Noppakerholla ihailemassa valmistuneita joukkoja ja vaihtamassa ajatuksia tulevista yhteisistä hankkeista. Juhan figuissa oli niin hyvä ja persoonallinen tunnelma, että pyysin tätä tekemään blogiin vierailija-artikkelin uudesta teema-armeijastaan. Juuret juontavatkin kauas, alla Command squad -dioraaman verran Juhan alkuperäisiä Mentoreita 90-luvulta...




























Mentorit ovat olleet yksi keskeisistä 40K armeijoistani jo 90–luvun alusta lähtien. Oikeastaan ne ovat seurailleet matkassa koko 40K-pelaamis- ja keräilyhistoriani ajan. Koko homma käynnistyi, kun sain kaveriltani aikanaan lahjoituksena muutaman vanhan Citadelin ”artificier armour” Mariinin, ja pohdin mikä olisi sopiva Chapter, tai oikeastaan kiva väriteema, niille. Tämä oli siis vuonna 1991. Samoihin aikoihin GW julkaisi Compilation-nimisen kirjan, jossa oli pari kuvasivua Mentor legioonasta, joilla oli puhtaan oloinen vihreä-valkoinen power armour, ja se tarttui. Niitä olen keräillyt ja maalannut siitä lähtien, muiden lukuisten projektien ohella. Nykyisellään Mentor Chapterini vahvuus on noin 150+ Mariinia ja koko joukko erilaisia ajoneuvoja, sotakoneita ja tankkeja, noin 7000 + pistettä, mutta siitä kenties jossain toisessa jutussa enemmän.

Jokunen vuosi sitten törmäsin 40K wikipediassa mielenkiintoiseen fluffiartikkeliin, jonka mukaan Mentor chapterin doktriini on tiedonkeruu ja oppiminen (nimensä mukaan) ja samalla uusien kokeellisten aseiden, välineiden ja taistelutaktiikoiden testaaminen. Mieleeni nousi heti kuva nykyaikaisesta erikoisjoukosta, jonka tehtävänä on ei-konventoinaaliset operaatiot ja erikoiset taistelutaktiikat, eli esimerkiksi Seal Team Sixinakin tunnetun Development Groupin eli DEVGRUn kaltaisesta yksiköstä. Lisäksi fluffissa kerrottiin, että Mentorit sijoittavat Mariineja muihin Imperiumin yksiköihin keräämään tietoa, kouluttamaan ja johtamaan näitä yksiköitä. Modern warfare  -intoilijalle ajatus oli kovin inspiroiva, joten se jäi mielenpohjalle itämään ja odottamaan.

Asia sai uutta virtaa kun taannoin pohdin toisen 40K mieliarmeijani ja projektini jatkoja. Tällöin olin saanut Forgen Elysian Drop troopit mukavan kokoiseksi joukoksi, ja mietin miten jatkaisin siitä. Halusin pitää Elysialaiset eräässä mielessä ydinjoukkona ja liittää niihin muita joukkoja, mutta en ilman fiksua ja fluffikasta kytkentää, olenhan aina mennyt figuilussa fiilistely ja tarina edellä. Ja silloin asiat liittyivät yhteen ja muistin tuon Mentor tarinan Mariineista sijoitettuna kaartin yksiköihin. Niin siis päätin sijoittaa pienen joukon Mentoreita tukemaan Elysialaisia, oli vain ratkaistava miten se tehtäisiin.

Ensin piti ratkaista mitä joukkotyyppejä Mariinit voisivat olla, ja aika lyhyen pohdinnan jälkeen pari selkeää vaihtoehtoa nousi mieleen. Ensinnäkin halusin Mariinien tuovan erikoisjoukkomaista kovuutta, ja tätä saivat edustaa pari Sternguard-tiimiä. En halunnut mennä Terminaattoreihin asti, koska vaikka kovia ovatkin, olisivat menneet hieman yli ja poikenneet liikaa jalkaväestä. Nyt maaleissa on yksi viiden miehen Sternguard tiimi, ja toinen, huippuhieno Anvil Industryn Black Ops -tiimi. Nämä kaverit pannaan kovimpiin paikkoihin ja ratkaisupisteisiin, kun tarvitaan tulta ja pysymisvoimaa. Avoinna on vielä millä he liikkuvat, koska muuten koko Elysialaisarmeijani on ilmakuljetusjoukko ja eiväthän iskujoukot voi jäädä jälkeen.

Näissä uuden sukupolven Mentoreissa päätin luopua perinteisestä viher-valkoisesta väriteemasta. Värivalintaa ohjasi pari seikkaa; taktinen vaatimus, eli jonkinlainen taistelukentälle sopiva väritys sekä hyvä match-up Elysialaisten kanssa ja hiekkateema oli luonnollinen valinta. Ensimmäinen Sternguard-tiimi sai hiekankeltaisen pohjavärin ja taktisen maastokuvion sen pinnalle. Jotkut saattavat ajatella tämän olevan kerettiläistä ja että Mariinien kuuluu olla Chapterin väreissä, mutta kun niitä on jo se 7000 pistettä, niin tämä oli mukavaa vaihtelua.

Hain myös tiettyä arkielämän realismia maalauksessa, eli pidin väripaletin maltillisena ja koetin välttää kirkkaita vastakkaisvärejä. Piristeenä olen käyttänyt tummahkoa punaista, joka toistuu purity sealeissa ja merkinnöissä. Säistäminen ja taisteluvauriot tekevät mukavan realistisen lisän koko pakettiin. Näissä figuissa on pientä konversiota, joka erottaa ne ihan perusmariinista. Aseissa on esimerkiksi vaimentimet ja backpack on itse asiassa Elysian Drop Trooppien Grav Chute.

Kuten jo mainitsin, minulla oli aika vahva visio Mentoreista johtamassa kaartin squadeja, joten Scoutit sopivat hyvin tähän tehtävään. Ne eivät ole ylivarusteltuja, vaan aika lailla samoissa varusteissa, kuin kaartin jalkaväkikin, kun taas Power armour Mariini ei sopisi tyylinsä vuoksi ja sehän olisi demoralisoivaa, jos ryhmänjohtajalla olisi huippuhieno haarniska ja mosureilla vain luotiliivi!

Niinpä maalasin viiden miehen Scout -tiimin, joka voi toimia joko itsenäisenä tai Mariinit voi sijoittaa Elysian squadeihin kersanteiksi, oppimaan ja opettamaan. Tässä ryhmässä on kevyttä konvertointia, sillä olen käyttänyt osia Catachan command setistä ja Elysian Drop trooppien kamoja scouttien varusteluun. Lisäksi korvasin Scouttien heavy boltterin Kromlechin Assault cannon mallilla. Fluffin mukaanhan Mentorit kokeilevat erilaisia aseita kentällä, ja näillä on testissä ”MaPAC Mk1, (Man Portable Assault Cannon)”. Näiden kaverien ajoneuvovalinta oli itsestään selvä, Landspeeder Storm. Suunnitteilla on maalata Scout Squadista myös mounted versio, jossa kaverit ovat Stormin kyydissä ja siihen tulee sama MaPAC Mk1.

Maalauksessa pysyttelin Elysialaisten väreissä, mutta Scoutit komeilevat Desert Tigerstripe maastopuvussa ja panssaroinnissa on sama väri, kuin Elysialaisten panssarilevyissä. Näinollen ja tarvittaessa Scoutit sulautuvat hyvin johtamiinsa IG ryhmiin. Ovat tosin hieman isompia kavereita!

Viimeisin lisäys armeijaan olivat Anvil Industryn taktiset ja upeat Mariinifigut. Puhdistuksen jälkeen pohjamaalasin figut mattamustalla sprayllä. Perusväriksi valitsin keltaisen hiekan, Vallejon Yellow Sandin (joka on aika lähellä GW:n Iyanden Darksunia). Tämän jälkeen seurasi pesu Seraphim Sepialla, ja sen kuivuttua kuivaharjaus Yellow sandillä, niin että pesu jää painanteisiin ja niveliin varjostukseksi. Sen jälkeen maalasin aseiden rungot Gretchin Greenillä ja varusteet Vallejon Tan Earth sävyllä. Kypärien ja yönäkölaitteiden ja tähtäimien linssit saivat tumman punaisen sävyn. Kun perusvärit olivat kuivuneet, pesin koko figun jälleen ohennetulla Sepialla ja annoin jälleen kuivua.

Homman olisi voinut jättää jo tähän, figut olivat jo ihan mukavan näköisiä ja hyvää pelipöytäkamaa, mutta halusin näihin operaattoreihin pitkän taistelukentällä olon tuntua, eli kuluneisuutta ja likaantuneisuutta. Tämä mielenkiintoisin maalausvaihe alkoi haarniskan "chippaamisella" minkä tein blisterisienellä, jonka revin kolmioksi ja koversin kolmion kärjen reunan suunnilleen samaan kaarevuuteen kuin Mariinien olkapanssari. Näin sain vauriot "töpöteltyä" hallitusti ahtaisiinkin kohtiin. Figuissa oli jo valmiiksi skulptattuna taisteluvaurioita, joihin tein myös chippausta. Chippauksen jälkeen kävin kuluneet kulmat ja reunat läpi metallinvärillä jolloin sain lisää kuluneisuutta näkyviin. Samalla maalasin aseiden metalliosat. Sitten lisäsin hiekkapölyn Tamiyan weatherin powder setistä, josta on muuten tullut yksi perusvälineistäni, kun haen figuihin ns. fotorealismia. Sinetöin koko paketin Army Painterin Anti Shine lakalla ja annoin viimeisen silauksen maalaamalla linsseihin kiiltoa kirkkaalla lakalla.

Ei ehkä ihan normaali tapa maalata 40K mariineja, mutta tavoitin juuri sen lookin mitä hain, eli hieman realistisemman, nykysotilaita muistuttavan fiiliksen!

Mentor DEVGRU -joukot naamioituvat vuorenseinämään odottaessaan kuljetusajoneuvojen saapumista.

Arrowhead: The Sentinels of Attica

$
0
0
Operation Arrowhead on War Headin hanke, jonka ideana on etsiä ja palkita kuukausittain upeita miniatyyriarmeijoita Suomen figuskenessä. Operaattorimme soluttautuvat parhaillaan kansallisiin turnaustapahtumiin, seuraavat foorumi- ja blogiverkostoja ja pitävät vahtia eri harrastemyymälöissä tarkoituksenaan löytää Suomen kipeimpiä armeijakokonaisuuksia! Lue lisää Arrowheadista täältä!

Aktiivisimmat turnauspelaajat kiertävät tapahtumia vuosi vuodelta turnaus toisensa jälkeen ja yhteisö onkin Suomessa varsin tiivis. Yksi pitkäaikaisen turnausuran bonus on varmasti se, että tutustuu väkisinkin uusiin tyyppeihin, kun ennen pitkää saa katsella samoja kavereita pelipöydän toisella puolen useammin kuin kerran! Turnaustapahtumat ovat myös hyviä motivaationlähteitä armeijan viimeistelyyn, sillä siinä missä itse pelaaminen on syy rakentaa omaa figuarmeijaa, toimii kalenteriin lukkoon lyöty päivämäärä tehokkaana deadlinena projektille. Useat turnaukset Suomessa pitävät yllä maalauspakkoa tai ainakin -pisteitä, ja what you see is what you get!

Chattailin pitkän linjan wolffipelaajan ja Lepralegioonan kampanjaan osallistuvan Antti Halosen kanssa ensimmäistä kertaa kunnolla viime vuonna Hammerhead-turnaussarjan Tapiolan osakilpailussa. Löysin rantein ja pilke silmäkulmassa noppaa heittävän konkarin kanssa matsit on olleet aina riemukkaita, eikä vähiten vaiherikkaasta tsägättelystä johtuen. Kun Antti alkoi laittaa kaartiarmeijaa kasaan, seurasimme hanketta mielenkiinnolla ja kun liittolaisjoukkoina ostetut Deathwatch-Marinet marssivat vastaan Royal Familyn Pääsiäisturnauksen ykköskierroksella päätimme kutsua Antin käymään Fight Clubilla...


Mikäs se Antti on miehiään? 

Halosen Antti, -84, Lappeenrannasta, tai oikeasti alunperin Imatralta. Opiskelen just Espoon Metropoliassa toista vuotta tietotekniikkaa. Oon ohjelmointipuolella, tehdään sovelluksia ja semmoista. Opintojen parissa ollaan oltu tänä vuonna myös kahdessa robottikilpailussa, joista robosumo-kilpailu voitettiin ja kansainvälisessä robottilegokilpailussa tultiin toiseksi! Figuturnaukset ei menny tässä kuussa ihan niin hyvin, mut oli hauskaa! 

Mistä harrastus lähti käyntiin?

Space Crusade oli se ihan ensimmäisistä ensimmäinen kosketus. Sitten joskus seiskaluokan aikaan Imatralla asuessani pitivät jotkut Jamon kaverit ja roolipelitutut koululla esittelyn figupeleistä. Jaakko pelasi tuolloin vain Fantasy Battlea joka tuntui pelinä vähän kalliilta, joten lähdettiin sitten Mordheimista liikkeelle. Ekaa aloituskittiä väännettiin kyllä ihan hulluna ja kun iskä lähti matkalle Skotlantiin, pyydettiin tuliaisiksi Mortikkaa. Takaisin tuli kuitenkin Space Wolfeja, joten aloitettiin 40k-pelailu. Ekat Wolffit oli tietenkin maalattu perinteisellä baby bluella!

Mitä muuta viikkorytmiin mahtuu opintojen viimeistelyn ja figuharrastuksen ohessa?

No robottijuttujen lisäksi talvisin lumilautailua ja kesäisin moottoripyöräilyä silloin kun kulkupeli vielä oli. Näiden ohella tietty tietokone- ja konsolipelaamista sekä leffojen kattelua. Figut on pitkälti ykkösharrastus pelien jälkeen ja melkoista draivia on ollu tämä vuosi. Kuten näkyy, armeija on valmiina!

Yleensä kun koulussa mätkii päivät pitkät tietokonetta, niin on mukava tehdä vapaalla jotain "oikeata". Lisäksi kun figumaalailussa jälki on viime aikoina alkanut miellyttää silmää, niin sitä on kiva tehdä. Xbox360 on nyt jäänyt vähemmälle, mut kun ehdin, pelaan strategiapelejä ja roolipelejä. Jos löytyy vuoropohjainen strategiapeli, jossa saa kustomoida aseita, niin se on ihan parasta.

Luonnehtisitko itseäsi enemmän "gameriksi" vai "hobbyistiksi"? Onko figujen mallaaminen vai värikkäät pelikokemukset lähempänä sydäntä?

No, kyllä mie jotain rakentelisin silti, vaikken pelais. Mutten toisaalta sais ikinä mitään valmiiksi, jos ei tulisi pelailtua. Rakentelu on ihan ykkösjuttu, sen jälkeen tulee pelaaminen ja lopuksi maalaaminen, joka on vähän kuin se pakollinen paha. Mut jossei maalaa, niin eipä niitä figuja saa sit peliinkään, josta tulevat fiilikset on niin tärkeitä, ettei haittaa lainkaan laittaa aikaa ja rahaa armeijan rakenteluun.

Mitä muita 40k-armeijoita hyllystäsi löytyy? Pelaatko muita pelejä kuin 40k:ta? 

Vihreitä Space Wolffeja ja Tyranideja. Lisäksi löytyy pikkuveljeltä saadut Dark Eldarit. Battlefleet Gothiciin on pari tonnia Imperial Fleetia, mistähän tähän löytäisi pelikavereita? Necromundaa ja Mordheimia löytyy pari warbandia kutakin. Jamon kanssa ollaan nyt väännetty Future Waria, siihen pitäisi hommata figut. On siistiä, kun peliin käy oikeastaan mikä tahansa futuristinen nappi, niin voi käyttää mitä figuja haluaa. Fantasy Battleen en oo innostunut koskaan, unitien vekslaaminen ja vääntäminen ja kääntäminen ei oikein innosta. Oon kai vähän liian rento pelaaja!

Mikä on ikimuistoisin pelikokemuksesi?
 
Viime vuoden Ropeconissa kutosedikan ekassa turnauksessa yksi Space Wolffien Terminaattorikersantti tappeli Petri Immosen Demonien Bloodthirsteria ja Demoniprinssiä vastaan. Kessu selvisi kolme kokonaista vuoroa Frost Axea heiluttaen ja teki yhden woundinkin 'Thirsteriin, kaveri pelasti kyllä pelin! Muutaman tuuman päässä syntyi toinen sankaritarina, kun Lone Wolf otti mittaa Fateweaverista ja toisesta Demppaprinssistä. Viereinen objektiivi ja jalan liikkuneet Long Fangit oli sankarien ansiosta turvassa, muuten olis lähtenyt koko armeija.

Käytkö edelleen turnaustapahtumissa?
Seuraatko turnausskeneä ja -tuloksia?

Joo! Nyt kun tänne päin muutti, niin oon käyny kaikissa pienissäkin päiväturnauksissa. Ne on hauskoja, ihan parasta käydä heittämässä huonosti noppaa ja jauhamassa paskaa. Pyörin Sotavasara.netissä sekä European Team Championships -joukkueen foorumeilla ja seurailen fiiliksiä. Muistan kun Lappeenrannasta siirryttiin pääkaupunkiseudulle, oli Royal Family ja Chaosboyzit sellaista coolien pelaajien sakkia. Nyt tyyppeihin on tutustunut jo aika hyvin!

Mitä palauttaisit vanhempien edikoiden säännöistä tai tunnelmasta nykyhetkeen?

Nykyään on ehkä vähän liikaa satunnaisuutta, pitäs olla ehkä vähän vähemmän taulukoita joista heittää kamaa, vaihtoehto vähän lyhyempään varmaan chargeen ja woundien randomisointi pitäs poistaa kokonaan, blobeihin randomisointi on ihan hullua! Tykkäsin nelosedikan line of sightista, se oli paras. Myös Codexien armeijakohtaiset muunnokset, kuten doctrinet ja traitit oli siistejä ja toi vaihtelua. Vaikka pelas turnauksissa kolme peliä Codex: Marineita vastaan, kaikki saattoi hyvin olla ihan erilaisia kokoonpanoltaan.

Mitä figuaiheisia nettisaitteja seuraat verkossa?

Bell of Lost Souls -portaalia, 3++ peliblogia, Dakkadakka ja Sotavasara.net -foorumeita ja blogipuolella War Headia, Legion of plasticia, inq28:ia, Dave Taylor Miniaturesia, Spiky rat packia, sekä Brushes unitedia. Paljon muitakin sivuja löytyy missä tulee käytyä aina sillon tällöin, mut noi on kyl ne päivittäiset tärkeimmät.
 
Mistä sait inspiraation Imperial Guard -armeijaasi? Kehittelitkö omaa taustatarinaa?

Elikkä. Attican 4th ovat järjestelmänsä puolustusvoimia. Attican sotilaat kerätään Hive Worldeista ympäri Attica Primea ja nämä lähetetään kouluttautumaan keskusplaneetta Neo Spartalle. Attica kuului alunperin ihmiskunnan Imperiumiin, mutta planeetta halusi aktiivisesti kehittää teknologiaa ja STC-järjestelmää. Siksi kaikki vaunut armeijassani on vähän erilaisia. Adeptus Mechanicus kuitenkin totesi, että touhu on kerettiläistä, joten Attica päätti itsenäistyä. Nämä tapahtumat sijoittuvat fluffissani ihan viime aikaan ja kampanjamme tapahtumahetkiin. Nyt paikalle onkin kamppiksen aikana syöksynyt Imperiumi, Kaaos ja monet muukalaisrodut ja ollaan ihan "Mitä tapahtuu?"-hetkessä. Aika näyttää, joutuuko Attica korruptoitumaan ja kääntymään Kaaokseen kun yritetään pysyä itsenäisinä...

Opitko tai kokeilitko armeijaa työstäessäsi jotain uutta? Mikä oli haastavinta kokonaisuuden luomisessa?

OSL (Object Source Lighting, eli valoefekti) -valaistusta näkyy siellä täällä, Vaderissa, Vendetoissa ja Strakenissa. Kokeilin myös tussia olkasuojusten tekstien tekemiseen. Games Workshopin tekstuurimaalia on käytetty tankkien telaketjujen roiskeeseen ja muuhun tollaseen pieneen, yhdellä purkilla ei tee kovin montaa basea, mut weatheringia sillä tekee tosi paljon! Armeijan kanssa on muutenkin tullut testattua kaikennäköstä.

Haastavinta oli ylipäätään valmiiksi maalaaminen ja rakentelumielessä ehkä Basiliskin plasticardista tehty Armored Crew Compartment. Se oli eka isompi scratchbuild-projekti armeijan kanssa, mut onnistui vissiin aika hyvin, kun kaikki luulee sitä Forgen tuotteeksi. Myös Leman Russin runkoa ja tykkitornia on modailtu plasticardilla.



Valkoisen haarniskan maalaaminen tunnetaan yleisesti varsin haastavana tehtävänä. Minkälaisilla tekniikoilla Cadialaisten vaalea sotisopa on toteutettu? 

Joskus aikoinaan kysyin migsulalta, että miten se maalaa niin älyttömän makeeta valkoista. Se sanoi, että käytä about maidon paksusta maalia, notkeaa pitää olla! Mustan pohjamaalin päälle tuli siis eka Vallejon valkoinen maali, minkä läpi musta tietty vielä kuultaa tossa vaiheessa. Tämän päälle laitoin mustan washin, jonka jälkeen maalasin pari ohennettua valkoista kerrosta silleen, että noi raidat jää näkyviin. Sen päälle sit roiskeet ja naarmuja. 

Käytätkö Citadelin maalisarjaa? 

Vallejon maalit on nykyään käytössä. Citadelia käytin siihen asti, kun korkit ja sävyt vaihtuivat, minkä jälkeen on pikkuhiljaa tullut feidaaminen Vallejon parempien purkkien pariin. GW:n washit ja metallimaalit on kyllä ässiä. EM4 Kolinskyn siveltimet on olleet miun suosikit, kun kaikkien muiden kuten Citadelin ja Army Painterin pensselit tuntuu leviävän käsiin. Citadelin Tank Brush ja Large Drybrush on kyllä okei. Siveltimen pitää tuntua hyvältä kädessä! 

Miten kauan projektin työstäminen kesti?
 
Projekti alkoi nelosedikan Lost and the Damned -armeijana, jolloin rakennettiin eka Ogryneita ja alettiin sit kasaan hiljalleen IG:tä. Vitosedikassa sitten hävisi codexi alta ja mietittiin, et mitä näille tekis. Pian kuitenkin tuli IG:lle uusi kirja ja armeijasta tuli kaartia. Kokoamiseen meni vuosien saatossa aikaa, mutta armeija on maalattu pääpiirteittäin kolmessa-neljässä kuukaudessa.

Armeijan maalaamiseen Royal Family Pääsiäisturnaukseen mennessä tuli vähän kiire, kun nappeja oli maalattavana vielä kymmeniä ajoneuvoineen. Figut tuli kuitenkin välttävästi valmiiksi ja turnauksen jälkeen oli taas kaks viikkoa seuraavaan tapahtumaan ja sain lisää viimeistelyaikaa. Mitäänhän ei tapahdu jossei ole pakko, joten turnaukset ja kampanjapelit on toiminu hyvinä deadlineina. Mustilla äijillä muiden hienoja figuja vastaan pelaaminen tuntuu aina niin väärältä ja pahalta!

Mikä on suosikkiyksikkösi armeijassa ja miksi? 

Kyllä ne on noi miehekkäät Deathwatch Terminatorit, mut tosi hyvänä kakkosena Marbo ja Ogrynit. Deathwatchit on suoriutunu aika hyvin, vaikkei mitään erityisen eeppistä ookaan tapahtunut ja eihän ne Paladineille pärjää. Kyllä ne silti osaa ampua kovaa ja tappaa jengiä ja ne on hyvä vastapallo Antti Natusen Wraitheille Psychotroke -kranaattien kanssa! 
 
Kerro jokin hauska fakta tai triviatieto armeijasta, sen suorituksista tai taustasta? 

No, Marbon Demolition-pommin keskimääräinen scatter on 6" ja kaverillahan on ballistic skill 5. Armeijan kersantit on nimetty popkulttuurista inspiroituneena, seassa on esimerkiksi Alien-leffoista neljä nimeä! Armeijan päällikkö Nikolai "Coil" Hartmann sen sijaan on nimetty Pääsiäisturnauksen ykkösmatsin sähköisten tapahtumien seurauksena. Avenger Hostin Imotekhin salamat tuhosivat peräkkäisillä vuoroilla eka komentochimeran, sitten ryhmän everstin ympäriltä ja lopulta komentajan itsensä. Ja salama ei muka iske kahdesti samaan paikkaan!

Mikä on seuraava projektisi? 

Tehdä täysi ryhmä Deathwatchia (kaikki peruschapterit pitää olla mukana, eli tarvitaan vielä White Scar, Salamander ja Blood Angel, joiden lisäksi haluaisin vielä ainakin yhden Minotaurin ja Space Sharkin. Lisäksi suunnitelmissa on Dreadknight, joka olisi koneella alistettu Xeno-peto. Ja Inquisitor Retinue vois olla kiva askarteluprojekti!

Kuka Deathwatchista voittais kädenvääntöskaban? 

Kyllä se on toi Iron Hand Brother Captain, sillä on bionista vääntöä ja puristusvoimaa!

Antin makea Deathwatch Kill Team herätti huomiomme Pääsiäisturnauksessa. Jokainen Kill Teamin jäsenistä on persoonallinen yksilö erikoisrooleineen ja näiden Chapter-tunnukset ja -asenne ovat hienosti esillä figuissa. Raven Guard -tiedustelijalla on vaimennettu Bolter, kun taas Crimson Fist -tulitukimies on varustautunut Heavy bolterilla.
Black Templar -ritarimariini suojaa ryhmää, kun taas Ultramarine Librarian käyttää psyykkisiä taitojaan vihollisen nujertamiseksi. Sääntöteknisesti ryhmä toimii Grey Knight Terminatorien säännöillä ja Librarian on tietenkin ryhmän Warding stavella varustautunut Justicar.
Imperial Fist -breacherilla on ukkosvasara, pumppuhaulikko ja vino pino kranatteja ja räjähteitä. Tällä ja Black Templar -soturilla on myös köytetty perinteiset boltgunit selkään tulitaistelun varalta. Space Wolf -kirvesmies on yksi ryhmän Nemesis Daemonhammer -miehistä.
Ryhmää johtaa Grey Knight Brother Captain Psycannonilla. Iron Hand -teemaisella johtajalla on myös hillitön Servo arm! Tällaiset lisäykset armeijaan ovat ehkä siisteintä, mitä 40k:n kutosedikan liittolaissäännöt tuovat peliin, sillä Kill Teamin voi Antin esimerkin mukaisesti ottaa messiin mihin tahansa armeijaan "yksittäisenä" squadina täysin fluffin mukaan!
Myös kaikki Antin panssarivaunut ovat uniikkeja. Vanquisher on konffattu Destroyer Tank Hunter -mallin mukaan ja Chimerassa on itse asiassa Predatorin tykkitorni. Pikku konffit on huomaamattomasti tehty, mutta ne juuri tuovat paljon yksilöllistä fiilistä kaartiarmeijaan.
Erikoisempana säväyksenä toimii toinen Vendetta, callsigniltaan "Red Five". Antti sai X-wing-rakennussarjan joululahjaksi ja laittoi pienoismallin Atticalaiskäyttöön.
Toinen Star Wars -teemainen erikoisuus oli heräteostos makean figun sattuessa eteen; Knight Modelsin Vaderia Antti ei vain voinut ohittaa! Figu toimii armeijassa Lord Commissarin ja joskus Inquisitorin säännöillä.
Atticalaisten vaunujen luukut on maalattu valkoisiksi ekan maailmansodan tyyliin jotta lentokoneet erottavat yli lentäessään omat vihollisista. Toivottavasti ei satu pilvinen sää...
Vendettan moottorien hehkut tuovat värisäväyksen tummarunkoiseen hävittäjään.
Antin figuissa on tosi herkullisia asekonversioita. Siinä missä tummalla visiirillä varustetut Veteraanit on mun suosikkeja, näyttää kaikki figut jotenkin paremmalta ja sotilaallisemmalta, kun kypärän otsakokardit on veistelty veks.
Attican puolustusvoimat ja Ordo Xenoksen panos kampanjaan. Intruders beware!






























































































































































































































































































Upean armeijan luonut Antti palkittiin muiden Arrowhead-kenraalien tapaan kunniakirjalla ja lahjakortilla hankkeen sponsorin Puolenkuun Pelien verkkokauppaan. Onnittelut ja menestystä kampanjan jatkoon!

Desert treaders

$
0
0
Ah, the forward recon elements have arrived... I've been expecting you!


Ollin Death Korps -meiningit jatkuvat! Kun enimmät Kriegiläisjoukkojen bulkkijalkaväestä oli saatu valmiiksi, oli vuorossa isompia jalankulkijoita. Olli päätti varustaa koko ryhmän Autocannoneilla, mikä onkin varmaan Sentinel set up parhaasta päästä. Figut on maalattu pelikäyttöön ripeällä reseptillä, jota voi soveltaa värit muuttamalla oikeastaan vähän kaikennäköisten maalipinnaltaan kuluneiden ja sotaa nähneiden panssarivekottimien maalailuun.

Yksi Sentinel-ryhmän jäsenistä kävi myös pyörähtämässä Helsingin GW:n The Fang -maalausskabassa ennen liittymistään toveriensa pariin. Ohessa step by step-resepti kauhtuneiden aavikkotalsijoiden maalailuun.

1. Koottu ja putsattu figu pohjamaalattiin kauttaaltaan Army Painterin Skeleton Bone -spraylla.
2. Metalliosat, kuten pakoputket, aseosat ja muut yksityiskohdat maalattiin Boltgun Metalilla.
3. Koko figu washattiin Agrax Earthshadella.
4. Sentinel korosteltiin ja samalla säistettiin töpöttelemällä sitä Screaming Skulliin kastetulla kuivalla foaminpalalla.
5. Chipping-damagea jatkettiin töpöttelemällä erityisesti panssaripintojen kulmakohtiin Abaddon Blackia.
6. Isompien mustien kulumajälkien sisään maalattiin naarmuja ja kulumaa Rhinox Hidella.
7. Figu washattiin metalleja lukuunottamatta Seraphim Sepialla lämpimämmän yleisilmeen tavoittamiseksi.
8. Kulumattomiin kulmiin ja laakeisiin pintoihin maalattiin korostuksia ohennetulla Screaming Skullilla.
9. Punavalkoiset yksikkötunnukset maalattiin ohjaamoihin Mechrite Red -> Evil Sunz Scarletilla ja Rakarth Flesh -> Ceramite Whitella.
10. Chipping-vaurioita korostettiin sieltä täältä Vermin Brownilla ja Mithril Silverillä, jolla tehtiin myös laajempia naarmuja. Ohennetulla Vermin Brownilla maalattiin myös ruoste- ja kuravalumia ohjaamon ja jalkojen pintaan.
11. Metallit washattiin Nuln Oililla ja korostettiin sitten Boltgun Metalilla ja Mithril Silverillä.
12. Lopuksi figuun tehtiin lähinnä yksityiskohtien hiontaa (kulumaa myös yksikkötunnuksiin, roiskeiden korjailua) sekä alusta.

Valmis! Alla vielä "kuvakäsikirjoitus".




Koko ryhmä Ollin veteraanitalsijoita. Sentinel on kyllä pirun makea figu ja etenkin suljetulla ohjaamolla se muistuttaa hauskasti Star Warsin AT-ST-kävelijöitä. Muistan edelleen, kun sain jouluksi2003 Catachan Battleforcen ja rakentelin välipäivät Sentinelejä ja viidakkosotureita samalla lahjacodexeja tavaillen. Tuolloin kuitenkin mentiin rehellisesti Multilaserilla, eikä oltu vielä luisuttu Strenght 7 -spämmimiseen!

Kuraa, kulumaa ja skraiduja. Taisteluvaurioita on helppo ja hauska tehdä ja ne monesti herättävät figun realismin eloon ihan eri tavalla. Säistäminen on basen tapaan näppärä panostus, joka ei yleensä vie paljoakaan ylimääräistä aikaa, mutta vaikuttaa dramaattisesti figun ulkonäköön. Kannattaa panostaa!

Luukku kiinni ja menoksi. Koska figu on niin yksivärinen, tekee kyljen punavalkoinen logo tärkeän piristeen muuten sotilaallisen yksipuoliseen ulkomuotoon. Myös kirkkaanvärisillä ohjaamon ikkunalaseilla tai oransseilla ruostevalumilla olisi halutessaan voinut tuoda nappiin lisää väriä.

Hauska kumpare-elementti alustassa! Maastonmuodot on realistisia mut ne yleensä unohtuu littanoista baseista, kun sankarit aina seisovat jonkin rojun päällä... Siksi tällaisia pikku yksityiskohtia on aina hauska nähdä!

Tiedustelupartio tehtävällä. Pian lisää maalailuja!


Devouring Lamminpaeae

$
0
0
Scuttlers on the move
Reilu viikko sitten reissasin keskenäni hurjana turnausviikonloppuna Tampereelle Reilukerhon järjestämiin nelkkarikarkeloihin. Lauantain ja sunnuntain aikana olikin hurja tapahtumasuma, kun myös sekä Lahdessa, että Helsingissä järjestettiin aika samantyyliset, kepeät figukilpailutapahtumat juuri nimenomaan 40k:hon. Koko kevät onkin ollut kipeää kyytiä turnaustarjonnan osalta, kenenkään ei tänä vuonna pitäisi murjottaa, ettei figupeliharrastukselle tarjottaisi puitteita! Eri ryhmittymät, kuten Ordo Aboensis, Nopat & Taktiikka Ry, Reilukerho ja esimerkiksi Ostium-jengi ovat ottaneet turnausjärkkäilyn hienosti taakakseen siitäkin huolimatta, ettei GW:n puolesta tätä nykyä heltiä tapahtumiin osoitettua sponsorointia kuten ennen vanhaan.

Reilukerhon GT järjestettiin samoissa tiloissa kuin aiempi tapahtuma, mutta sääntö- ja maastopaketit oli päivitetty näyttävästi. Talkoohengessä hyvällä fiiliksellä toteutettu viimekertainen oli mainio magneetti osallistumiselle ainakin omalla kohdallani ja oli eri hauska käydä tervehtimässä viimeksi luotuja tuttavuuksia. Sain sovitusti Riku-järkkäriltä kyydin rautatieasemalta turnauspaikalle, jossa kaikki alkoikin olla jo valmiina. Turnauksen lähtölaukaus taisi lopulta viivästyä yleisen pööpöilyn takia, mutta kenelläkään ei tainnut olla kiirettä.

Koska kyseessä oli herrasmieshenkinen turnaussetti ja pelasin viimeksi Necroneita, otin tällä kertaa messiin eksoottisemmat Tyranidit. Rakensimme Johanneksen kanssa turnausta varten pari uutta HQ-valintaa, eli lentotyranttia, koska Swarmlordiin nojaava Deathstar-lista alkaa olla jo nähty ja siitä on jo aikaa, kun sai puuhailla jotain Tyranidien parissa. Totta puhuen oli myös aika kivaa pelata vaihteeksi jotakin muuta kuin sähköä ja Canoptek-constructeja ja monipuolisempi Xeno-osanotto tuo aina myös väriä turnaukseen!

The Alienids
Hive Fleet Nostromo
1750


Xenomorph Hive Queen [Hive Tyrant] 260
- Warlord, Biomancy
- Psychic Scream, Paroxysm
- Cloudswarm Parasites (Twin-linked Devourers)
- Winged

Xenomorph Norn Princess [Hive Tyrant] 285
- Old Adversary, Biomancy
- Leech Essence, Paroxysm
- Cloudswarm Parasites (Twin-linked Devourers)
- Winged

2 Alienid Hive Guard 100
- Impaler Cannons

2 Alienid Hive Guard 100
- Impaler Cannons

Ripley, The Survivor of Yutanium [Doom of Malan'tai] 90

Distress Capsule 2 [Mycetic Spore] 40

Aliegon [Tervigon] 205
- Scything Talons
- Cluster Spines
- Catalyst, Onslaught
- Toxin sacs


Aliegon [Tervigon] 200
- Cluster Spines
- Catalyst, Onslaught
- Toxin sacs

10 Aliegants [Termagants] 50

10 Aliegants [Termagants] 50

Xenomorph Trygolien [Trygon] 200

Xenomorph Throatbeast [Mawloc] 170



Yritin raksata ennen turnausta Ericin avustuksella myös Biovoren, joka olisi ylimääräisten Toxin sacien kanssa vaihtunut listassa Hive Guardiin ja Scything taloneihin, mutten ehtinyt saada sitä maaleihin. Jatkoa ajatellen lisämassa ois kivaa ja ajattelin lihottaa Ganttilauttoja tai hommata Gargoyleita, mut monsteritkin on olleet hyviä. Trygon tuo aika luotettavan vastapallon Grey Huntereihin ja muihin koviin Marineiden jalkaväkiyksiköihin ja kyllä sitä joka vuoron alussa toivoisi, että olisi Mawloc tunnelissa. Ehkä molempia ei silti tarvi, massat on yleispätevämpiä Force weaponien ja Psychic powerien aikakaudella.

Battle I: Backstabber Clan of Crimson Cadia 
Imperial Guard + Chaos Space Marines

Ekan matsin vastustajana toimivat Company Command Astropathilla, parinkymmenen kaverin Blobi Autocannoneilla ja Commissarilla, Veteranit Plasmoilla ja Chimeralla, Platoon Command Chimeralla, pari Vendettaa, Griffon, Manticore, Chaos Lord, 12 Marinea Plasmoilla, 3 Obliteratoria ja Aegis Defence Line Quad gunilla. Flyrantit varovasti lentoon ja metsälle. Peli oli melkoista tappamista ja molemmilta lähti sikana kamaa (kentällä oli vaan yksi area vastustajan puolella joten takakentänkin gantit räjähteli Manticoreen ja Griffoniin). Hive Tyrantit kuitenkin pääsivät vihollisen päätyyn, Vector strikesin komennon Chimeran hajalle ja ammuin sisällön kerrasta pois. Vastaiskuna toinen Hive putosi yhden vuoron ampumiseen, mutta buffattu Warlord jäi eloon. Ammuin tällä Precision shoteilla Comissarin blobista pois ja sweeppasin loppuryhmän lähitaistelun seurauksena. Kun peli jatkui, ehti sama Tyrantti vielä siivota samalla taktiikalla Kaaosmariiniryhmän toiselta objektiivilta. Huh, hyvin suoritettu. Sain Tervigonin juostua vihun objektiiville ja tapoin kaikki vihollisen HQ:t, josta sai skenussa lisäpisteitä. Vikalla tasoittavalla olisin voinut vielä gamblata ja koettaa chargata yhden Gantin Tyrantin kaverina Veteran squadiin ja yrittää sweepin jälkeen consota objektiiville, mutten uskaltanut riskeerata Warlord-swingia Plasmojen Overwatchiin. Peliin mahtui kyllä paljon pikkuvirheitä, mikä johtui pitkälti tottumattomuudesta, Nideillä pelaamisesta oli aika pitkä aika. Lopputulos oli GT:n pisteytyksen mukaan 9000-1000. 

Battle II: Star Platoon Militia and Pirate Revilers
Eldar + Dark Eldar

Toinen matsi oli Eldradia, Avataria, kahta isoa ja kahta pientä Guardian-lauttaa, kahta Night Spinneria, kolmea War Walkeria, kahta Venomia, Warrusquadia ja Dark Eldar Lordia vastaan. Menin tokana silmät kiinni Eldradin Divination-kuhikseen, mikä vei Tyrantit vähän kauas actionista ja maksoi First Bloodin. Vastustaja hallitsi matsia aluksi, ampuen Night Spinnereilla hidastetta ja tappaen Trygonin tokan aloittavalla. Pääsin kuitenkin peliin kiinni kun sain Flyrantit midfieldiin ja heitin tuurilla ja taidolla Avatariin kaksi Enfeeblea ja ammuin sen Hive Guardeilla kerrasta läjään. Kun Guardian-blobeilta lähti Fearless ja vastapallo, saattoi niiden kanssa ryhtyä tappeluhommiin. Mawloc piti ryhmää pari vuoroa aisoissa kun taas Doom nappasi toisesta kopin. Tällä välin muu armeija ehti hajottaa Eldarien takalinjan tulituen ja varmistella Objektiiveja. Huskblade Archon nappasi Mawlocista lopulta Instant Deathin tämän feilattua Hit and Runin, mutta sitten Tyrantit pääsivät ampumaan tämän ja Eldradin ympäriltä Scoring unitin pois. Tässä vaiheessa tuli vähän epäselvyyttä jäljellä olevasta ajasta, joten en saanut enää Warlordia tapettua, mutta vastapelaajaltakin jäi Linebreaker sivustassa hölkänneiltä Guardianeilta saamatta. Tässäkin matsissa näkyi että sääntöjä saa vielä tankata, huomasin jälkikäteen esimerkiksi heittäneeni koko matsin turhaan Trygonille ja Termaganteille Dangerous terrainia Night Spinnerien osumia vastaan. 8000-2000.

Battle III: Greenside Air Forces and the Frostheart Astartes
Imperial Guard + Space Wolves

Vikassa matsissa vastaan asettuivat Primaris Psyker, kolme Guardsman Squadia Autocannoneilla ja Plasmoilla, Veteraanit Chimeralla ja Plasmoilla, Manticore, kolme Vendettaa, Aegis antennilla, Rune Priest, Wolf Priest, 10 Grey Hunteria Plasmoilla ja lipulla ja Long Fangit sinkoilla. Vastustaja jätti Hunterit reserviin, missä vaiheessa alkoi olla jo aika paljon pisteitä poissa laudalta ykkösvuorolla. Lensin Flyrantit suoraan vihollisen pöydänlaitaan kiinni, että lentsikoiden olisi hankala hakea niihin Line of sighteja reservistä tullessaan ja aloin täyttää pöytää Ganteilla blokatakseni niiden lentoreittejä takalinjaan Jawsia väistelemään jääneitä Tervigoneja kohti. Homma toimi aika hyvin, sillä vastustaja ahtautui yhteen nurkkaan Table Quarters -matsissa muun armeijan painestamana. Vastustaja heitti matsin alkupuolen aika huonosti saveja, mikä tuntui erityisesti Malan'tain Spirit Leechia vastaan. Nelosella alkoi multa kuitenkin putoilla juttuja ja vastapelaaja pääsi hyvään Kill point -johtoon. Tämä ei kuitenkaan enää jeesannut, sillä mulla oli hallussa kolme quarteria (ja yksi contestoituna), warlord, first blood, linebreaker ja muutama Kill point. 9500-500.

Näillä pisteansioilla irtosi Grand Tournamentista hieno mitali ja first pick antoisasta palkintokasasta! Reilukerhon äijät olivat hommanneet sponsororeilta ison läjän figupeliaiheista tavaraa, josta osallistujat saivat sijoitusjärjestyksessä napata palkinnot mukaansa. Palkintoja riitti kaikille osallistujille ja turnauksessa jaettiin myös erikoispalkintoja jumbosijasta ja parhaasta armeijasta. Alienidit äänestettiin osallistujien toimesta GT:n makeimmaksi poppooksi joten sain hauskasti käydä hakemassa "molemmat" palkinnot. Kiitokset kaikille äänistä ja kehuista! Armeijasta saimme kotiinvietäväksi Galeforce 9:n sculpting tool -setin sekä useamman purkin Vallejon mainioita weathering powdereita. Palkintokasasta taas nappasin yleispätevän Valkyrie-kitin.

Yleisesti viime kerrasta oli tapahtunut paljon kehitystä ja keväinen turnauskokemus Tampereella oli entistä ehompi! Swiss-paritus toi selkeän parannuksen turnausrakenteeseen, kun haaste koveni pelistä toiseen eikä palkintosijoille voinut marssia vain onnekkailla parituksilla. Myös maastoihin oli tehty kivoja lisäyksiä ja useimpiin pöytiin oli saatu mukaan asiallista Area terrainia ja kunnon raunioita perinteisten kristallikukkuloiden lisäksi. Skenaariot oli myös okei, vaikka erikoisskenut saikin lukea aika tarkkaan, että jutun juoni kävi selväksi. Hassuttelut ja spessuskenaariot on joillekin tosi vetävä osa turnaustapahtumaa, enkä jaksa uskoa että HC-pelaajatkaan jättäisivät menemättä turnaukseen vain vähän sääntökirjan skenuista poikkeavien tehtävien vuoksi.

Reilukerho tarjoili mainion turnauskokemuksen ja hyviä keskusteluita matsien välillä! Propsit ahkerille järkkäreille kovasta työstä mainioiden avaruusturnajaisten parissa!

Hienoja palkintoja ja mitaleita. Kunniamerkkeihin kuuluu myös sääntö, jonka mukaan tulevissa turnauksissa mitalin kantajalla on käytössä yksi re-roll tapahtumaa kohti jossakin täpärässä tilanteessa. Hauska idea ja lisää myös GT:n merkitystä "perinneturnauksena", johon on hauska tulla aina uudelleen.


Alienidit uusine Hive Tyranteineen ja Mycetic Sporeineen. Figuista pitää ottaa vähän paremmat kuvat, eipä tullut rakennellessa mieleen. Tarrat display basen reunassa ovat paras armeija -skaban äänestyslappuja!

Samuli-järkkärin värikkäät Eldarit Harlekiiniryhmineen, Wraithlordeineen, Pathfindereineen ja Farseereineen olivat raksattu turnausta varten. Siisti teema ja makeita konversioita, Harlekiiniryhmiä oli myös scratchbuilt-mielessä jatkettu Dark Eldar Wycheillä, jotka upposivat sekaan loistavasti.

Tampereen Reilukerhon Grand Tournamentit ovat vähän Oulun turnauksien tapaan olleet pääosin maalattujen, hienojen armeijoiden tapahtumia, joissa ei turhasta niuhoteta. Järkkärit painottivat myös rulingeissa urheiluhenkisyyttä ja kannustivat sopimaan kiistatilanteita keskustellen taikka viime kädessä nopanheitolla. Tämä toimi Tampereella hyvin, joskin jatkoa ajatellen säästäisi varmasti järkkäreiltäkin vaivaa, jos käytettäväksi linjattaisiin GW ja ETC FAQ:t, jotka vastaavat moneen kyssäriin, joihin organisaattoreilla ei välttämättä ole aikaa tai kokemusta vastata. Kyse ei musta ole niinkään kilpailuhenkisyyden korostamisesta, vaan käytännöllisyydestä, sillä epäselvyyksiä ja käytännön juttuja joutuu joskus puimaan myös rennoimmissakin frendipeleissä.








Tampereen paras pelikauppa Puolenkuun Pelit ovat syvällä pelissä paikkakuntansa figukuvioissa ja toimivat myös Grand Tournamentissa pääsponsorin roolissa. Kiitti Reilukerhon ja muiden yhteistyökumppaneiden ohella myös Puokille panostuksesta!



Maverick Missions

$
0
0
Perjantain myöhäisillan ratoksi (ja odotellessa niitä oikeita lätkämatseja...) ajattelin postata muutamia kuvia tiimin viime aikojen palkkamaalausprojekteista! Komissiot on ihan kivaa vaihtelua omien armeijoiden työstämiseen ja myös aika kätsä keino rahoittaa niitä! War Headin keskuudessa palkkafiguja maalaillaan nähdäkseni kautta linjan aika rennolla otteella ja nimenomaan pelikäyttöön. Ainakaan mulla ei riittäisi aika tai kiinnostus hitsata asiakkaiden nappeja ns. showcase-tasoon, kun omiinkaan figuihin ei usein tule panostettua niin paljon! Simppeleitä pelipöytäminiatyyrejä on kuitenkin kiva tehdä kiireisten tai muutoin maalaushaluttomien puolesta.

Tällä hetkellä Olli maalaa asiakkaalle Catachan Imperial Guardia ja Edulla on työn alla World Eaters -lisäjoukkojen viimeistely. Itse alan pian raksata lisää "Dark Mechanicus Expeditionary Force" -joukkoja sekä Death Korps of Krieg -kaartilaisia. Projektilistan kärjessä on myös vähän Tau-aiheista askarreltavaa. Näiden jälkeen aion kyllä pitää kesäloman kaikesta muusta, paitsi omien ukkojen työstämisestä, sillä harrastus pitää kuitenkin pitää sinä itsenään! Turnaus- ja fiilistelyarmeijat eivät värjäydy itsestään!

Ericin maalaamia Khornate Raptoreita asiakkaan World Eaters -teema-armeijaan. Uusissa Raptoreissa on tosi makeita osia ja niiden yksilölliset chainswordit kelpais hienosti myös mun haiprojekteihin.

Kaaosfiguissa koristetrimmien poimiminen esiin kestää kuulemma usein lähes yhtä kauan, kuin koko muun figun maalaus. Näissä figuissa on ollut asiakkaan aika tarkkaan määrittämä värimaailma ja beissausteema.

Karuja kultisteja Dark Vengeance -boksista World Eaterien komenneltaviksi.

Kultistit ovat sen verran sekalaista sakkia, että niiden maalauksessa voi ottaa myös pieniä figukohtaisia vapauksia.

Näiden figujen kevyet konversiot ovat asiakkaan käsialaa, mutta teemme myös toiveesta modauksia ja scratchbuild-hankkeita palkkaduunien ohessa.

Muuan kaveri Tampereen Reilukerhosta esimerkiksi tilasi meiltä taannoin geneeristä jalkaväkeä, jota voisi käyttää tarpeen tullen liittolaisina niin Grey Knight Henchmanien, Imperial Guard -jannujen kuin Chaos Cultistienkin säännöillä. Fiilistelimme suunnitelmissamme Adeptus Mechanicus -tyylistä osastoa, joka toimisi etujoukkoina varsinaisille Tech Priest -seurueille servitoreineen. Koska "isäntäarmeijan" teema on niin tyylillisesti kuin väriteemaltaankin synkän keskiaikainen, heitimme myös figuihin techieval-lookkia.

Prototyyppifigulla oli punainen huppu ja vähän enemmän ruskeansävyjä ja vaikka sekin toimi kivasti (ja loi tarkemman linkin Mechanicus-teemaan) muutimme teeman asiakkaan toiveesta Primary Detachmentin monotonisempaa värimaailmaa vastaavaksi. Yhdistelmä kyllä toimi tosi hyvin, kun nähtiin liittolaiset ja apujoukot viimein vieri vieressä!

Figujen pohjana on käytetty Bretonnian Men at Arms -figuja, joille on vaihdettu Warzone-figusarjan trooperien kädet ja aseet. Figujen päät ovat Necron Warrioreilta ja Immortaleilta, joskin niistä on veistetty kasvonpiirteet kuten nenä ja suu pois. Happiletkuna toimivat kitarankielet ja rautalanka ja huput on muovailtu green stuffista.

Myös Men at Arms- boksin lähisaseita käytettiin hyödyksi ja nuijista sai pikku konffilla hauskoja lähisaseita tai stand-in Power Mauleja. Bitseistä sai rakenneltua myös kuvan mukaisia "all-around"-erikoisaseita, jotka ovat tarpeeksi techin ja kummallisen näköisiä toimiakseen milloin meltoina ja milloin plasmoina. Ryhmään on tehty myös jonkin verran erikoisvarustusta tai -rooleja kuvaavia nappeja, kuten esimerkiksi GK Henchmanien Mysticistä menevä linssinaama ja (kuvassa vähän huonosti erottuva) metallinpaljastin, joka voi olla vähän mikä tahansa lippu tai ikoni. Tärkeintä on, että eri codexeista mahdollisesti tulevia upgradeja löytyy kuvaamaan jokin erottuva figu.

Ryhmänjohtaja on löytänyt kosmisen kuulan... Tästä pitää raportoida Mechanicuksen Magus-päällystölle. Taaemmilla figuilla muuten näkyy niskaan lasketut huput. Maalasimme Necron-päiden "takaraivot" ihonvärillä niin, että näyttää kuin figuilla olisi rautanaamarit robottipäiden sijaan. Ihon alta kuultavista verisuonista tulee vähän Bane-viboja!

Kyyryselkäinen puukottaja. Baset tehtiin vastaamaan Primary Detachmentin alustoja.

Eka viidentoista satsi kelpasi asiakkaalle ja päästiin oitis rakentelemaan lisää.
Olli maalasi tällä välin myös pienen Battlegroupin Khadoria Warmachine-peliin.

Figuihin tuli klassinen ja "ohjekirjan mukainen" puna-musta-rauta -väriteema ja kuiva aavikkotyylinen beissaus.

Toinen Warjack tuli käänteisillä väreillä enimmäkseen mustaksi.

Armeija perustuu Khadorin MKII -aloitussettiin, johta johtaa Warcaster Sorscha Kratikoff.

Mukana on myös kipeitä Man-o-War-jalkaväkijoukkoja.

Makeita figuja tykkikilpineen.

Pieni battlegroup oli Ollin mukaan nopea ja näppärä väliprojekti.
Suomessa tuntuu syntyneen melkoisesti Bloodbowl-hiittiä, kun ainakin Porvoon ja Porin jannut ovat heittäytyneet fantasiafutiksen pariin oikein kunnolla. Meiltä tilattiin kolme custom-pelaajaa Werewolf-tiimiin ja toteuttajaksi valittiin Eric. Kaksi vielä muutosvaiheessa olevaa ihmissutta on rakenneltu vähän kaikennäköisistä osista Chaos-, Orks ja Space Wolf-rangeista.

Pahannäköisellä kaverilla on onnenamuletti ja kettinki taklauksien jälkeisten painimatsien varalta.

Takissa on vähän prätkäjengityylistä joukkueen heraldiikkaa!

Trion kolmas jäsen on ilmeisesti Trollin säännöillä toimiva täysiverinen Werewolf, jolle tuli asiakkaan toiveesta vähän pienempiä ukkoja suurempi alusta.

Sus on napannut messiin vastapuolen joukkueen sentterin kypärän. Figun pohjana on käytetty Manticin Veer-myn rottapäällikköä, jolle on asennettu Dire Wolffin pää ja örkin kädet. Mekaaniset osat kuten letkut ja kaapelit on sitten peitetty Green stuff-vaatteilla ja jenkkifutikselle tyypillisillä suojuksilla.

Jengi tuli parahiksi valmiiksi juuri alkaneita pudotuspelejä varten ja raivoisa kolmikko pääsi oitis viheriölle. Onnea liigaan ja reipasta rähinää itse kunkin asiakkaan figukevääseen!


Spring Expodition

$
0
0
Reilu viikko sitten operaattorimme pyörähtivät Helsingin Messukeskuksessa vuosittain järjestettävässä Model Expossa tekemässä kenttätyötä ja ihastelemassa hienoja pienoismalleja sekä oheistoimintaa. Model Expohan on pienoismallien, radio-ohjattavien, lennokkien, pienoisrautateiden, nukkekotien ja kaiken muunkin käsityö- ja harrastetouhuihin liittyvän meiningin näyteikkuna ja harrastemessutapahtumana pohjoismaiden suurin. Paikalla järjestetään samaan aikaan myös Pet Expo, Outlet Expo ja Lapsimessut, joten populaa ja pällisteltävää piisaa monellekin päivälle... 

Koko Expoa on vaikeaa ikuistaa kameralle ja kannattaakin joskus piipahtaa itse paikalla tsekkaamassa kreisit esillepanot, yhdistysten standit, alan yritysten myyntipisteet ja muu meininki. Ohessa kuitenkin muutama Ericin räpsimä kuva messutarjonnasta!

Model Expon pienoismallikisan pöydät ovat aina vaikuttava näky. Realistisista malleista ja dioramoista saa aina inspistä ja fiilistä myös miniatyyripelien figujen työstämiseen.

Historiallisesti korrektisti tarkkaan maalatut panssariajoneuvot olivat lentokoneiden ohella hyvin edustettuina.

Maisemoidut alustat kuuluvat asiaan, sillä figut on tarkoitettu juuri esillepantavaksi, eikä aktiiviseen pelikäyttöön.

Avonainen tykkitorni. Messukeskuksessa valotilanne on figujen kuvaamiseen aina vähän haastava, joten mitään studiolaatuisia kuvia on vaikea saada.

Tunnelmallisessa dioramassa kranaatti on katkaissut kiskot.

Antiikin sankari ja muita upeita hahmoja.

Legendaarisen Petri Kovasen historiallinen diorama.

Kovasen oli muistini mukaan tapana voittaa Ropeconin maalauskilpailun kategoriat yhtä monta kertaa kuin otti niihin osaakin ennen "eläköitymistään" figupainotteisesta Conin skabasta puhtaasti mallailuhommiin.

Maalaus ja töiden tunnelma ovat ihan omaa luokkaansa. Lisää Petrin töitä voi etsiä netistä myös Death Dealer -nimimerkin takaa.

Skabassa oli mukana myös Jabberslythe ja örkkejä!

Perinteisille pikkuautomalleille oli omat kisaluokkansa.

Rebel Snowspeeder.

Upeassa dioramassa, jolle kuva ei tee oikeutta, odotettiin junaa saapuvaksi.

Tähystäjä.

Idyllistä maisemaa pienoisrautatien varrella. Liikkuvat junat risteilivät pitkin pitkiä kiskoja ympäri maaseutua ja kaupunkikuvaa.

Palkittu kaaosloordi oli kasattu ainakin Space Wolf Canis Wolfbornista ja Chaos Space Marines Maulerfiendistä.

Kauko-ohjattavat autot huristelivat menemään suurella radalla koko messujen ajan.
Noppakerhon kaverit edustivat hienosti klubia ja figuharrastusta Blackpowder ja Force on Force -pelidemoillaan. Juha oli rakentanut Expoa varten siistin rakennuskompleksin, jossa Delta-joukot akettivat tietään kohdehenkilöä kohti tiiviissä lähitaistelussa. Tehtävä otti Juhan mukaan inspiraationsa Act of Valor -leffan loppumätöstä.

Mikan hieno Tuareg-kylä kameleineen. Näitä fiiliksiä löytää myös Mikan ja Juhan blogeista osoitteista http://maalaus.blogspot.fi ja http://mentor888.blogspot.fi.

15mm Napoleonicit ylittävät peltoja.

Suomalaiset Palikkatakomo-tiimin legoharrastajat olivat tehneet taas uskomattomia esillepanoja kaikille tutuista nappuloista.

Taistelukohtauksen nurkassa oli nukahtanut (tai listitty) kalastaja.

Ihmisjoukko kerääntyi sillalle seuraamaan suuren padon avautumista ja vesimassojen ryöppyä alas kanjoniin.

Baseball-matsi yleisöineen.

Fudismatsi. LEGO-settien teemat vaihtelivat sotilastukikohdasta leffakuvauspaikkaan ja uskomattomaan kaupunkiin, jonka korkeimmat rakennukset olivat toista metriä korkeita. Huikeita rakennelmia!

Pari eläintä Pet Expon puolelta!


Tosta.

Tälle ei voi sanoa ei.

Itse viihdytin Fett-visiirin takaa lapsia ja lapsenmielisiä ja muita hyvän päälle ymmärtäviä Nordic Garrisonin hienolla Star Wars -standilla lauantain ja sunnuntain... Koetan kaivaa muutamat fotot muista hahmoista ja esillepanostamme myöhemmin!

Treasure Island

$
0
0
Terveisiä Lontoosta! Urhea kenttäagenttimme Edu piipahti brittein puolella ja dokumentoi vierailun aikana pikku pintaraapaisun verran paikallista hobby- ja figutarjontaa. Fiilistelystä päätellen eurooppalainen miljöö, kaupungin koko ja erityisesti sen historiallisuus olivat tehneet suuren vaikutuksen. Meidän haaveeksi on viime aikoina alkanut muodostua yhteinen reissu Nottinghamin pääkallopaikalle Warhammer Worldin pelimestoille ja ehkä jopa Games Day -tapahtumaan. Tänä vuonna GD tosin taitaa mennä ikävästi päällekkäin Ropeconin kanssa... Ericin kuvien perusteella voi kuitenkin suunnitella vaikka ostoslistoja valmiiksi!

Idyllinen kaupunkikuva näyttää auringonpaisteesta huolimatta aika hyvin siltä, mikä mun mielikuva Lontoosta on, vaikka epäilemättä mestoille saapuessaan olisi ihan huuli pyöreänä kaikesta siististä. Matkakuume nousee!

Must see -kohteena oli tietysti sarjakuva- ja leffadiggarin lemppariputiikki Forbidden Planet. Ericin osuva kuvaus paikasta taisi olla "Fantasiapelit on drugs"!

Patsaita sekä artikuloitavin nivelin, että perinteisinä yksiosaisina oli valaistuissa vitriineissä joka lähtöön. Clone Troopereita katselimme sillä silmällä jo vuosi sitten Hong Kongissa.

Bane toivotti vierailijat tervetulleiksi.

Magea Expanded Universe Darth Maul -patsas.

Grand Moff Tarkin!

Marvel oli patsasvalikoimassa kattavasti esillä.

Valtava Hot Toys -figuvalmistajan laadukas Iron Monger. Obadiah on haarniskassa puku päällä, ihan kuin leffassa.

Black Cat -rintakuva. Joo, on se!

Hauska anime-henkinen Star Wars Rebel Pilot.

Frank Millerin sarjiksiin perustuva nyrpeä bättispatsas. Tällaisia isompiakin hahmoja vois olla joskus hauska maalata!

Jabban nimipäivä.

Tuotteet olivat näppärästi sekä järjestelmällisesti esillä ja niitä oli huikeat määrät eli peleistä, leffoista ja sarjiksista. Edun mukaan tarttui muun muassa pari sarjisalbumia sekä Metal Gear Rising: Revengeancen soundtrack, vaikka sitä ei kuulemma pitäisi saada juuri mistään fyysisenä kappaleena!

Makeita leffa-aiheisia koruja esimerkiksi Lord of the Rings -pätkistä. Koruista oli vähän edullisempia versioita, sekä ihan real deal malleja aitoine hopeineen kaikkineen.

Pakollinen Star Wars -figuuriseinä.

Avaruusaiheisia, pahansisuisia töpselikärsiä...

...sekä siivekkäitä samaa maata! Muillekin kultti-ilmiöille, kuten Doctor Who'lle oli ihan omat hyllynsä ja lisäksi esillä oli myös selvästi sesonkikohtaisia tuoteröykkiöitä promoamaan esimerkiksi vastajulkaistuja pelejä ja elokuvia.

Supersankariosastolla oli tutun näköisiä patsaslaatikoita! Näimme saman valmistajan tuotteita myös Nürnbergin Ultra Comixissa!

Marvel-figuureita kautta linjan.

Makeita Star Wars-postereita, jossa hahmot on siirretty vähän eri miljööseen! Tällaisia kehystäisi seinille mielellään.

Rock and roll.

Laajalla sarjisosastolla oli ihan oma kerroksensa ja Forbidden Planetista löytyi sekä länsimaalaista tuotantoa, että japanilaista mangaa.

Valikoimassa oli myös klassisia artbookeja referenssiksi ja inspiraatioksi.

Spidey valvoi järjestystä yhdessä nurkassa...

...ja lepakkomies toisessa. Taustalla on vino pino laadukkaita Force FX -valomiekkareplikoita, joita sai ainakin aikoinaan Suomesta myös Stadin Pelikaupasta.

Figuuritarjonta oli Ericin kertoman mukaan laajaa, muttei silti läheskään yhtä ylenpalttista kuin Hong Kongissa tuotteiden ja niiden hurjan suosion alkulähteillä. Forbidden Planetissa on kuitenkin päästävä itsekin vielä pyörähtämään!


Edu tavoitti reissullaan myös yhden Games Workshopin lukuisista myymälöistä.

Myymälä oli kuin suoraan GW:n oppikirjasta sisustusta ja järjestystä myöten. Ammattimainen tuotteistus ja järjestelmällinen markkinointi olivat totutun tyylinmukaisesti esillä.

Makein osa liikettä ja ehdoton katseenkääntäjä oli huippu Osgiliath-aiheinen intropöytä Lord of the Ringsille. Paitsi että LOTR oli isosti esillä liikkeen pöydillä ja vitriineissä, oli Hobitille vielä omat pöydät ja fiilistelyt. Keski-Maan strategiasota vaikuttaisi siis olevan briteissä paljon suositumpi kuin koto-Suomessa, mikä on kyllä vähän harmi. Mä odottelen tyyntä projektimyrskyssä, että pääsisin pystyttämään viimein fiilistelymielessä pienen ja vaatimattoman Moria Goblin -jengin.

Gondorin jousiampujat yrittävät pitää rantautuvat örkit loitolla. Repel the invaders!

Tosi siisti ja tunnelmallinen pöytä on hyvä osoitus siitä, ettei kaiken tarvitse aina olla valtavaa ja megalomaanista ollakseen vaikuttavaa.

Rauniot ja erityisesti vesiraja oli tosi siististi tehty. Tässä kyllä kelpaa pelata esittelypelejä, joita oli kaupassa käynnissä Ericin mukaan kaiken aikaa.

Osgiliathin lahdessa oli leffasta (ja kirjasta...) poiketen myös oma Veden vartijansa...

Hobitin introsetti oli kasattu Escape from Goblin Town-boksista ja Realm of battle -levyistä samaan tyyliin kuin Stadinkin GW:ssä. Nappulat oli erityisen näppärästi maalattu.

Hävytön hiisikingi.

Yleiskuvaa kaivannon silloille.

WH40K-pöydällä oli iso modulaarinen temppeli.

Korkea rakennus oli yhdistelmä eri Cities of Death -osia, Citadelin Modular Movement tray -levyjä sekä muita raakamateriaaleja.

Sisällä oli pieni suihkulähde patsaineen ja ulkopuolella viidakkovivahteisia istutuksia. Ihan siisti pöytä vähän Siege-teemaiselle esittelypelille, jossa Kaaoksen joukot koettavat tunkeutua Keisarilliseen linnoitukseen.

Myös Fantasy-puolella introttiin linnameininkiä!

Siisti Griffon-prinssi kantoi vähän tavallisesta sinivalkoisesta poikkeavaa suurhaltiaheraldiikkaa.

Maalauspöydällä oli ihan GW:n playbookin mukaisesti uutuusfigu maalausohjeineen!

Paikallisessa järjestetään maalauskilpailuita kuukausittain.

Siistissä Techpriest-konversiossa oli yhdistelty osia ainakin Necron- ja Chaos Space Marines -komentajista.

Dynaaminen gargoyle-kenraali.

Korea Necrosnake, eli Tomb Kingien Necrosphinxin yläosa yhdistettynä Tyranid Trygonin hännänpätkään. Tällainen olisi makea centerpiece käärme-teemaiseen Khemri-armeijaan, jossa olisi muina joukkoina Necropolis Knighteja.

Näppärä ja helposti toteutettava Tyranid-väriteema.

Tau-joukkoja kustomoituine Defence line -aitoineen.

Isoimmat figut olivat päässeet näyteikkunaan vetämään jengiä oven kautta harrastepelien maailmaan.

Siinä missä Saksassa ja Honkkareissa hobby-kaupoissa saatiin fiilistellä kameran kanssa meininkejä olan takaa, Englannissa oltiin vähän ujompia ja henkilökunnan jäsenet kehottivat välttämään sekä itseään, että asiakkaita valokuvissa. Edulle jäi epäselväksi, josko tämä oli vain jotain henkilökohtaista varovaisuutta, vai esimerkiksi jokin lainsäädännöllinen seikka? Noh, liikkeen visuaalinen tarjonta tuli kuitenkin pitkälti ikuistettua!

Lontoo on aikamoinen figuharrastajan mekka ja pari liikettä on hiuksenhieno prosentti laajasta tarjonnasta hobbytouhujen luvatussa maassa. Kuvat olivat kuitenkin Edulta kivoja tuliaisia ja omiaan herättämään reissusuunnitelmia! Ehkä pian palataan saarelle isommalla jengillä!

Saturday Night Layering

$
0
0
Lauantain figumiitissämme valmistui taas yksikkö poikineen ja yhä useampi laitettiin alulle! Yhteiset kokoontumiset on kyllä mainioita ja sovittu tapaaminen auttaa ottamaan itseä (ja tarvittaessa muitakin!) niskasta kiinni. Kun sovitaan, että maalataan koko päivä, ei maalauspenkiltä tule kiemurreltua tietokoneen ääreen tai muihin touhuihin. Niin sitä edistystä saadaan aikaiseksi!

Jengistä olivat mukana allekirjoittanut, Olli, Eric ja Hese, kun taas Johannes ja Juha olivat estyneitä muiden harrastusjuttujen vuoksi. Kompaktimmat maalailut kuitenkin tällä kertaa ja lauantain miitti oli ehdottomasti hauska tilaisuus siveltimenvarressa läppää heittäessä. Itse keskityin lähinnä Space Sharkien rakenteluun, jotta yksiköihin voisi heittää samaan aikaan pohjamaalit päälle ja käydä pian maalauspuuhiin. Teema-armeija valmistuu aikataulussa! Ohessa pari kuvaa valmistuneista sotureista.
Project progressia tapahtui siveltimien surullisesta kondiksesta huolimatta!

Pakko fiilailla paria viime aikojen hankintaa. Valmistaudumme Ollin kanssa Tau-armeijoiden henkiinherättämiseen ja teimme pieniä investointeja tiedusteludivisioonan perustamista varten! Kroot Houndit ovat erinomaisia sekä puolustavissa bubblewrap-krooteissa, että outflankaavien partioiden mukana ja Krootoxit puolestaan tuovat mainiosti pientä pippurisuutta jälkimmäisiin... Houndiblistereitä löytyi vielä Helsingin Fantasiapeleistä ja Oxeja taas Tampereen Puolenkuun Peleistä. Alla on myös pari Ollille Mail Orderista tilaamamme Catachan-sankaria (Callsignit Harlem ja Stroganoff), jotka ovat kai jälleen uuden Inq28-Kill Teamin alku.

Saimme myös hankittua loput Speederit pientä flightwingia varten! Näille on käyttöä paitsi Johanneksen Mortifactor -armeijalistassa, myös mun haiprojektissa. Saa nähdä kumpaan joukkoon kiiturit värvätään.

Ollin ensimmäinen panssari Death Korps -armeijaan on harvinainen Exterminator! Figu jatkaa aiemmin nähdyistä Sentineleistä tuttua kovaa kokenutta hiekka-aavikkoväriteemaa punavalkoisilla piristeillä.

Olli kokosi tankin runko "väärinpäin" pyöräytettynä vähän erikoisemman lookin aikaansaamiseksi. Menetelmä tuo kyllä siististi freesin vivahteen vanhaan kunnon Lemaniin. Uusissa kiteissä ei oudosti tule Dozer Bladeja, mutta kaivoimme niitä varastolaatikoistamme lisättäväksi tähän ja pariin seuraavaan vaunuun. Torniin on lisätty Forge Worldin Death Korps -mies vaununjohtajaksi ja figun vähän GW-muovia realistisemmat mittasuhteet saavat tankin ja sen aseistuksen näyttämään entistä kookkaammilta.

Kympin takapanssarin luukusta on kätsä heittää sisään krak-kranaatteja ja sen sellaista.

Edu taas pisti viimeistelevät värit päälle Khornate Chaos Space Marines -iskujoukkoon, joka maalattiin komissiotyönä. Figut rakentanut asiakas on myös tehnyt kaikki pienet ja makeat konversiot sekä bitswapit miniatyyreihin.

Aspiring Championin raju kirves.

Uusi muovinen Aspa on yksityiskohdiltaan huikea ilmestys (selässä kettingillä roikkuva Combi-melta, amuletit ja viston näköinen puukko ovat erityisen mageita) mutta niiden ansiosta myös todella työläs maalata, mikäli kaikki pienet detailit haluaa poimia esiin.

Koreammalla kypärällä palkittu erikoisasemies on alkanut hiukan mutatoitua.

Näillä kavereilla muutos on jo vähän pidemmällä. Figuihin on hommattu myös Khornen logoilla varustetut olkasuojukset.

Muinainen World Eater vahdissa ikkunassa.

Monet 40k:n ja Faban kaaososat käyvät tunnetusti näppärästi ristiin.

Erityisesti koruttomat silmikkokypärät on tosi siistejä.

Joukossa oli myös eksoottisempia erikoisaseita.

Khornen tehokas Juggernaut-Lordi edusti raskaampaa päällystöä.

Konversion pohjana on ollet uudehkot Fantasy Battle Warriors of Chaos Skullcrusherit.

Musta kypärä toimii siistinä kontrastina muuten punaiselle haarniskalle.

Ulkomuodoltaan värikkäät kultistit edustavat iskujoukon hännystelijäosastoa. Näissäkin oli pirteitä konffeja, erityisesti reput tekivät napeille hyvää.

Hienosti sculptatut figut ovat nopeita maalata ja ne käyvät myös moniin käyttötarkoituksiin. Traitor IG:n tekemiseen löytyisi taas yhä enemmän figuvaihtoehtoja...

Osasto liittyy asiakkaan hyllyllä Ericin aiemmin maalaamiin... Ehtisipä kaveri sutia omiakin ukkojaan samalla tehokkuudella!

Viewing all 705 articles
Browse latest View live